Bernerin AI-loikka on herättänyt laajaa kiinnostusta. Sitä kipparoimassa on ollut Joona Honka, joka tuli tekoälyn ytimeen taloustieteen ja analytiikan kautta. Honka toimii Bernerillä Head of AI & Analytics -roolissa, jossa hänen vastuullaan on tekoälyn ja analytiikan kehittäminen koko konsernin tasolla. Kysyimme, millainen on tämä muutoksen kapteeni.
Data auttaa ymmärtämään syy-seuraussuhteita
Honka on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja opiskellut taloustiedettä. Jutun kirjoittajan ensimmäinen muistikuva on Hongasta vuodelta 2019, jolloin hän oli vasta aloittanut työnsä Bernerillä. Tiedonjanoinen, analyyttinen ja sosiaalinen, näillä sanoilla olisin Joonaa tuolloin kuvaillut. Taloustieteilijä ja analyytikko liiketoiminnan kehittäjien joukossa ei ollut ainutlaatuinen poikkeus, mutta oli harvinaisuus. Jo silloin erottui Hongan tapa tarkastella asioita tutkimuksen ja lukujen kautta sekä yhdistää data, oivallus ja käytännön tekeminen.
”Analytiikkaroolien kautta olen päässyt tekemään tiiviisti töitä liiketoimintojen kanssa, nähnyt datan kautta niiden ongelmat ja löytänyt ratkaisuja – oli kyse sitten asiakaspalvelusta, tuotekehityksestä tai logistiikasta”, kertoo Honka. Kausaliteetti on käsite, jota Honka korostaa kehityksestä ja muutoksesta puhuttaessa. Hänen mukaansa syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen kiteyttää hänen ydinosaamisensa.
Vertaistukea ja verkostoja
Honka on ollut aktiivinen Marketing Finland Academyn oppilas, ja Bernerillä työskennellessään hän on voinut suorittaa vapaasti Academyn kursseja, koska Berner on avannut koko konsernille pääsyn Marketing Finland Academyn koulutuksiin. Vuosina 2019–2025 markkinoinnin asiantuntijakoulutuksia on kertynyt kymmeniä, ja lisäksi hän on suorittanut CMO2-kokonaisuuden.
Pelkkä kouluttautuminen ei kuitenkaan riitä edelläkävijyyteen, kun ala kehittyy valtavaa vauhtia. Arvokasta vertaistukea Honka on saanut alan ulkomaalaisista tapahtumista, Marketing Finlandin Insight-työryhmästä sekä AI Finlandin jäsenenä. ”Ryhmissä pystymme sparraamaan toisiamme, testaamaan ideoita ja viemään opit käytäntöön, kun Chatham House Rules -periaatteen suojassa yritykset voivat puhua luottamuksella haasteistaan ja jakaa kokemuksiaan,” Honka sanoo.
Oppimisen ja kokeilun kulttuuri
Honka on työskennellyt Bernerillä yli kuusi vuotta ja tehnyt sinä aikana yhteistyötä kaikkien liiketoimintayksiköiden kanssa. Hän uskoo, että muutosjohtajuus rakentuu uteliaisuudesta, jatkuvasta oppimisesta ja rohkeudesta kokeilla. ”Jos haluaa pysyä aallonharjalla, on oltava valmis oppimaan ja haastamaan omaa ajatteluaan ihan joka päivä”, hän sanoo.
Hän kuvaa itseään oppijaksi, joka ammentaa tietoa monesta suunnasta. ”Olen opiskellut taloustiedettä aikana, jolloin koneoppimisen menetelmät olivat osa opintoja, mutta nykymuotoisia kielimalleja ei ollut vielä edes keksitty. Kun aloin tehdä töitä analyytikkona, opit syvenivät entisestään. Lisäksi pysyn ajan tasalla työryhmissä, seminaareissa ja YouTube-kanavilla, joissa alan asiantuntijat jakavat tietoa. Näin pysyy vireessä, vaikka ala muuttuu nopeasti.”
Cannesin opit ja luovuuden rooli
Honka on seurannut Cannes Lions -festivaaleja jo kolme vuotta peräkkäin ja nähnyt, miten tekoälyn rooli on kasvanut markkinoinnissa ja viestinnässä. ”Ensimmäisenä vuonna AI:ta ei luovuuden festivaaleilla juuri näkynyt, vaikka se tekikin tuloaan. Toisena vuonna siitä puhuttiin jo enemmän, ja tänä vuonna jokaisessa puheenvuorossa se nousi esiin.”
Hän korostaa, että tekoäly ei korvaa ihmistä, vaan tehostaa ja vapauttaa aikaa luovuudelle. ”Cannesissa nousi vahvasti esiin ajatus, että luovuus erottaa meidät ihmiset koneista. Tekoäly voi nopeuttaa ideoiden kehittämistä, mutta inhimillinen näkökulma tekee niistä merkityksellisiä.”
Honka kertoo myös tekoälyn roolista saavutettavuuden parantamisessa, joka oli yksi Cannesin aiheista. ”Jos ihmisellä on rajoitteita kuulossa tai näössä, tekoäly voi auttaa valtavasti. Bernerillä olemme esimerkiksi hyödyntäneet tekoälyä tekstien ja kuvien saavutettavuuden parantamisessa. Cannesissa kuullut esitykset saivat minut oivaltamaan, kuinka paljon potentiaalia meillä vielä on.”
Tulevaisuus: liiketoiminnan ja teknologian yhteinen kieli
Kysyttäessä tulevaisuuden tavoitteistaan Honka vastaa empimättä: ”Haluan jatkaa liiketoiminnan ja teknologian yhdistämistä ja sen johtamista. Se on täynnä mahdollisuuksia ja vaatii myös muutosjohtamista, sillä uutta syntyy nopeasti ja muutosvastarinta on väistämätöntä.”
Hän korostaa datan merkitystä yritysten tulevaisuudessa. ”Usein ongelmien juurisyy on datassa. Joko sitä ei ole, se on hajallaan tai sen laatu vaihtelee. Kun prosessit ja tiedonhallinta ovat kunnossa, tekoäly voi todella tuoda tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa.”
Honka uskoo, että tulevaisuuden järjestelmät rakentuvat yhä enemmän avoimille alustoille ja integroitaville kielimalleille. ”Teknologia-agnostiset alustat, joihin voidaan integroida erilaisia järjestelmiä ja tietokantoja, ovat tulevaisuutta. Tällaiset alustat mahdollistavat yrityksen datan yhdistämisen kielimalleihin ja muihin analytiikkaratkaisuihin joustavasti.” Integroitavuus on alkanut ohjata myös ICT-strategiaa, kun tavoitteena on, että kaikki data on aidosti hyödynnettävissä.
Vaikka tekoäly muuttaa työtä, Honka ei usko ihmisten roolin katoavan. ”Teknologia voi rakentaa kampanjan tai koodin, mutta ihmisen pitää osata kysyä oikeat kysymykset ja validoida vastaukset. Luovuus, empatia ja vuorovaikutus ovat edelleen keskiössä. Ihmiset arvostavat yhä enemmän aitoja kohtaamisia ja ne eivät katoa automaation myötä.”
Honka pitää selvänä, että teknologia voi tehdä paljon, mutta ilman ihmistä se on vain työkalu. ”Tulevaisuus kuuluu niille, jotka ymmärtävät sekä bisneksen että teknologian ja osaavat yhdistää ne toisiinsa”, hän tiivistää.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.