Hollywood-jättiläiset Disney ja Universal ovat haastaneet tekoälykuvageneraattori Midjourneyn oikeuteen tekijänoikeusloukkauksista. Kesäkuussa 2025 nostettu oikeuskanne tuo jälleen parrasvaloihin kuuman aiheen: millä ehdoilla generatiivista tekoälyä saa käyttää, kun se tuottaa sisältöä muiden oikeuksilla suojatusta materiaalista? Oikeusjuttu saattaa vaikuttaa siihen, miten tekoälyä jatkossa käytetään luovan työn pohjalla.
Disney vs. Midjourney – ennakkotapaus, joka voi määrittää tekoälyn ja tekijänoikeuksien tulevaisuuden
Disneyn ja Universal Picturesin nostama oikeuskanne Midjourneytä vastaan on poikkeuksellisen kiinnostava, koska se testaa ensimmäistä kertaa suuressa mittakaavassa, miten tekijänoikeuksia tulkitaan generatiivisen tekoälyn kontekstissa Yhdysvaltojen common law -järjestelmässä. Yhdysvalloissa ei toistaiseksi ole erillistä lainsäädäntöä, joka suoraan sääntelisi tekoälyn kouluttamista tekijänoikeudella suojatulla aineistolla. Siksi tapauksen ratkaisu perustuu ennakkopäätöksiin, yleisiin oikeusperiaatteisiin ja tuomioistuimen harkintaan, mikä tekee siitä ennakkotapauksena erityisen painavan.
Common law -järjestelmässä tuomioistuinten ratkaisut vaikuttavat suoraan tuleviin tapauksiin. Tuomiot eivät ole vain yksittäisiä päätöksiä, vaan voivat muodostaa sitovaa oikeutta tulevaisuuden vastaaville tapauksille. ”Tässä ei ole kyse vain yhdestä oikeuskiistasta. Tämä tapaus voi yhdessä muiden keskeisten gen.AI keissien kuten New York Times vs Open AI luoda pelisääntöjä koko generatiivisen tekoälyn kaupalliselle käytölle, kertoo Berggrenin juristi Arttu Ahava.
Disney väittää Midjourneyn käyttäneen sen ja Universalin hahmoja sekä teoksia koulutusdatassa ilman lupaa sekä mahdollistaneen näiden sisältöjen uudelleenluomisen käyttäjien toimesta. ”Jos tuomioistuin katsoo, että tällainen toiminta loukkaa tekijänoikeuksia, seurauksena voi olla laajakantoisia rajoituksia tekoälyn kehitykselle ja käytölle myös kansainvälisesti ja toisaalta, jos kanne hylätään, se voi antaa signaalin siitä, että suojattua sisältöä voidaan käyttää tekoälyn koulutuksessa laajemmin kuin aiemmin on uskottu”, selittää Ahava.
Disney ja Universal Pictures väittävät, että Midjourney on kouluttanut kuvageneraattorinsa luvatta heille kuuluvalla suojatulla sisällöllä, kuten Leijonakuninkaan, Star Warsin, Minionsin ja The Simpsonsin hahmoilla. Kanteessa todetaan suoraan:
”Piracy is piracy – oli teknologia mikä tahansa”
Kanteessa korostetaan, että tekoälyn käyttäminen ei poista tekijänoikeuksia, eikä tee sisällön kopioinnista hyväksyttävää. Myös Ahava muistuttaa, että ”Piracy is piracy – oli teknologia mikä tahansa”.
Midjourney-tapaus voi määrittää luovan työn rajat
Yhdysvalloissa ei vielä ole erillistä liittovaltiotason lakia, joka sääntelisi AI:n kouluttamista tekijänoikeuksilla suojatulla sisällöllä. Sen sijaan voimassa oleva tekijänoikeuslainsäädäntö (Copyright Act) on se, johon oikeusjutut tällä hetkellä perustuvat.
Midjourney-tapaus voi muodostaa tärkeän ennakkotapauksen, jossa määritellään, onko tekoälyllä luotu kuva katsottava lainvastaiseksi kopioinniksi, jos se selvästi muistuttaa suojattua alkuperäisteosta. Ratkaisu voi vaikuttaa merkittävästi globaalisti siihen, miten koko luova teollisuus, niin kuvatuotanto, brändit kuin mainostoimistot voivat jatkossa hyödyntää tekoälyä tulevaisuudessa.
Mutta entä EU-alueella ja Suomessa?
Vaikka EU:ssa hyväksyttiin keväällä 2024 AI Act, suurin osa generatiivista tekoälyä koskevasta sääntelystä perustuu muuhun sääntelyyn, kuten tekijänoikeuksiin, tietosuojaan ja sopimusoikeuteen. Suomessa juristit Ahava mukana lukien painottavat, että tekoälyä ei käytetä juridisessa tyhjiössä, mutta tulkinnat ovat vielä kehittymässä.
Ahavan mukaan tämä tai muut ratkaisut USA:sta eivät suoraan vaikuta siihen, minkä katsotaan olevan sallittua tai kiellettyä Suomessa tai EU:ssa. Toisaalta tuomioistuimet seuraavat myös ulkomaisten oikeusistuinten ratkaisuja vähintään analogian tai inspiraation tasolla, ja tekijänoikeussääntely ei ole olennaisesti erilaista USA:ssa ja Suomessa. On hyvin mahdollista, että myös Suomessa ja EU:ssa päädytään saman linjan mukaisiin ratkaisuihin, vaikka oikeuslähteet eivät toki ole samoja.
Ahava on kouluttanut aiheesta Marketing Finland Academyssä ja koulutuksen yhteenvedon voit lukea artikkelista “Miten tekoälyä kannattaa hyödyntää sisällöntuotannossa ja miten ei?”
Ahavan mukaan tärkeintä on ymmärtää, että tekoäly voi aiheuttaa tekijänoikeusriskin kahdella tasolla:
- Jos koulutusdataan on sisällytetty tekijänoikeuksilla suojattua aineistoa ilman lupaa.
- Jos tuotos (output) muistuttaa liikaa alkuperäistä, suojattua teosta.
Suurin riski liittyy siihen, että tekoälyn käyttäjä on lähtökohtaisesti vastuussa tuottamastaan sisällöstä, vaikka hän ei tietäisi sen olevan mahdollisesti muiden oikeuksia loukkaava kopio. Ahavan mukaan käyttäjä kantaa viime kädessä vastuun julkaistavasta sisällöstä riippumatta siitä, miten se on tuotettu.
Luova työ tekoälyaikakaudella: riskit, käytännöt ja suositukset
Disney-tapauksen kaltaiset oikeusjutut nostavat tärkeän kysymyksen koko markkinoinnin ja viestinnän kentässä: voiko tekoälyllä tuotettu sisältö olla turvallista käyttää, ja milloin riski on liian suuri?
Ahavan suositukset ovat seuraavat:
- Käytä maksullisia AI-versioita, joissa voit estää koulutusdatan luovutuksen.
- Vältä selkeästi tunnistettavien hahmojen ja brändien käyttöä, vaikka ne olisivat ”vain inspiraationa”.
- Muista, että deepfake-sisällöistä on ilmoitettava ja uutismaisissa julkaisuissa tekoälyalkuperästä on kerrottava.
- Älä koskaan syötä asiakkaan luottamuksellista materiaalia avoimiin AI-työkaluihin.
Midjourneyn tapaus saattaa muodostua yhdeksi ensimmäisistä merkittävistä oikeudellisista ratkaisuista, joissa tuomioistuin ottaa kantaa siihen, kuinka pitkälle generatiivista tekoälyä voidaan käyttää ilman alkuperäistekijän lupaa. Vaikka oikeustaistelu Disneyn ja Midjourneyn välillä käydään Yhdysvalloissa, kysymys ei ole yksin amerikkalainen, vaan se koskee kaikkia luovan työn tekijöitä ja käyttäjiä, myös Suomessa.
”Markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisten on nyt syytä seurata tarkasti, millaisia rajoja ja mahdollisuuksia tämä oikeusprosessi meille piirtää”
Suomessa tekoälyn käyttöä ohjaava lakipohja on olemassa, vaikka se onkin aukollinen: tekijänoikeuslaki, tietosuojalainsäädäntö ja sopimusoikeudelliset periaatteet antavat jo nyt kehyksiä sisällöntuotantoon. Käytännön toimintamallit ja tulkinnat ovat kuitenkin vasta muodostumassa, sanoo Ahava. Hänen mukaansa tilanne vaatii aktiivista keskustelua, avoimia ohjeistuksia ja ennen kaikkea ammattilaisten omaa harkintaa.
”Markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisten on nyt syytä seurata tarkasti, millaisia rajoja ja mahdollisuuksia tämä oikeusprosessi meille piirtää,” Ahava painottaa.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.
