Mediaviestintää tehdään kivillä ja kävyillä

mediaviestintä

Vuonna 1853 Antonio Mucci kehitti ensimmäisen version puhelimesta pystyäkseen yhteydessä sairaaseen vaimoonsa. Hänellä ei kuitenkaan ollut varaa patentoida keksintöään, joten kunnian ensimmäisen puhelimen keksimisestä saivat muut. Yli sata vuotta myöhemmin, vuonna 1971, Ray Tomlinson lähetti ensimmäisen sähköisen postin.

Ai miten tämä liittyy mediaviestintään? The Nordic communications report -raportin (2022) mukaan viestintäteknologian kehittyminen on yksi viestintäalan kuumimpia trendejä. Kuitenkin, keskusteltuani lähemmäs sadan viestintäalan osaajan kanssa, tärkeimmät työkalut tuntuvat yhä olevan puhelin, sähköposti ja palaverit.

Vaikka puhelin ja sähköposti ovat edelleen vallan toimivia viestinnän välineitä, yritysten muut funktiot kiitävät viestintäosaajien ohi teknologian hyödyntämisessä. Paitsi oma empiirinen, subjektiivinen aineistoni, niin myös alan tutkimus osoittaa, ettei viestintäala vielä ole maturoitunut viestintäteknologioiden käyttöönotossa (Brockhaus et al., 2022; Zerfass et al., 2021).

Digimainonnan nousu ja tuho tarjoaa mediaviestijöille tilaisuuden

Siinä missä viestintäteknologian käyttöönotto laahaa perässä, on digimarkkinointi ylittänyt hypekäyrän ja suosio on jo kääntynyt laskuun. Käynnissä on historiallisen huono aikakausi teknologiayrityksille, joiden tulovirta perustuu mainontaan. Jos satut omistamaan Metan osakkeita, kehityskulku ei ole jäänyt sinulta huomaamatta; seitsemän vuoden arvonnousu katosi alle vuodessa. Meta ei ole kuitenkaan yksin. Googlen arvosta on tänä vuonna pudonnut 40 prosenttia ja Snapchatin arvosta 80 prosenttia.

Iso pudotus kyseisten yritysten osakkeiden arvossa tapahtui viikolla 43 yritysten raportoitua odotettua alhaisemmista tuloksista. Syynä ovat mainostulot, tai tarkalleen ottaen niiden puuttuminen. Esimerkiksi Meta raportoi mainostulojen laskusta toisena peräkkäisenä kvartaalina ja YouTuben mainostulot pienenivät edelliseen kvartaaliin verrattuna ensimmäistä kertaa.

Digimainonnan suosion lasku tarjoaa mediaviestijöille tuhannen taalan paikan osoittaa paikkansa organisaatioissa. Vaikka makroekonominen tilanne onkin huono – inflaatio nousee nopeammin kuin palkat, ja ostovoima pienenee – eivät kuluttajat ja yritykset lopeta kuluttamista tyystin, vaan ovat entistä tarkempia siitä, mistä he saavat informaationsa ja mihin laittavat rahansa.

Markkinointiosastot ovat kyllästyttäneet mediatilan tylsistymiseen asti ja mainostaminen on nykyään kalliimpaa kuin ennen. Yleisö hukkuu informaatioon, mutta etsii tietotulvan keskeltä viisautta. Olemme murrospisteessä, jossa strategisen mediaviestinnän avulla on mahdollista tarjota luotettavaa, ajantasaista tietoa yrityksestä ja sen palveluista.

Mediaviestinnän ja -teknologian aika on nyt

Siinä missä markkinointiosasto keksi vuosia sitten johtaa markkinointia ja mainontaa datalla, viestintä vetää fiiliksellä. Markkinointi ajaa datavetoisia kampanjoita antaen mainostyökalujen optimoida kampanjat automaattisesti, kun viestintä istuu palavereissa juttelemassa ja keräämässä subjektiivisia tiedonmurusia. Markkinoinnin liidit tuodaan CRM-työkaluun, jossa näitä nurturoidaan erilaisten sitouttamiskampanjoiden avulla ja tarjotaan juuri tälle kuluttajalle kiinnostavia tuotteita tai palveluita. Mediaviestinnässä käytetään teknologiaa mediaseurantaan, ja se on hyvä alku.

Digimainonnan suosion lasku tarjoaa mediaviestijöille tuhannen taalan paikan osoittaa paikkansa organisaatioissa.

Mediaviestintä on ‘cool again’ eikä aikaa ole hukattavaksi. Teknologian käyttö oikeissa kohdissa auttaa viestijöitä osoittamaan, että mediaviestintää voi tehdä tehokkaasti ja merkittävää arvoa tuottaen. Tässä muutamia ideoita teknologian käyttöön viestinnässä:

  1. Kerää mediadataa jokaisesta markkinasta, jolla yritys operoi ja ymmärrä mitkä asiat puhuttavat missäkin päin maailmaa. Sovella yrityksesi viesti kuhunkin markkinaan sopivaksi ja kontribuoi yrityksen strategiseen suuntaan markkinadatan avulla.
  2. Jos viestintäkielesi on englanti, testaa rohkeasti tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia tekstin tuottamiseen. Esimerkiksi copy.ai tai anyword.com avulla tuotat artikkelin parilla klikkauksella (disclaimer: varaudu kuitenkin editoimaan teksti).
  3. Testaa digitaalisten mainostyökalujen avulla millainen narratiivi toimii missäkin päin maailmaa ennen kun päätät sitoutua tiettyyn viestintälinjaan.
  4. Käytä työkaluja nopeuttamaan työskentelyprosesseja. Tässä kohtaa en malta olla mainitsematta kehittämäämme Valosan-työkalua, jonka avulla hallinnoit mediakampanjoita ja tarinoiden pitchausta toimittajille.

Kaavio CommTech

Kuva: The Nordic communications report (2022)

Kaksi suurinta estettä viestintäteknologian käyttöönotolle ovat struktuuriset esteet, kuten yrityskulttuuri tai puuttuva IT-tuki, sekä se etteivät tehtävät ja prosessit ole valmiita digitalisaatioon (The nordic communications report 2022). Niin kauan kun asioita tehdään samalla tavalla kuin aina ennenkin, ei viestintäteknologiasta ole juurikaan apua.

Ei ole järkevää katsoa nykyistä prosessia ja miettiä missä kohtaa teknologiaa voisi käyttää, vaan prosessit on laitettava uuteen uskoon. Ethän enää kävele kauppaan tekemään ostoksiasi kaupan applikaatiosta, vaan olet muuttanut koko ostoprosessin. Teet tilauksen älypuhelimellasi työmatkan aikana ja ostokset toimitetaan kotiovellesi.

Joanna Purosto
Head of Growth, Valosan
Joanna on nörtti markkinoija, joka haastaa ja hakee ratkaisuja. 

Valosan-mediasuhdetyökalun avulla kansainväliseen kasvuun tähtäävät yritykset saavat medianäkyvyyttä. Valosan antaa onnistumisen välineet PR-työhön; hallinnoi kampanjoita läpinäkyvästi ja pitchaa artikkelit oikeille toimittajille.

 

Lähteet:

  • Johansen, W., Doberts, S., Frandsen, F., Buhmann, A., Luoma-aho, V., Falkheimer, J., & Zerfass, A. (2022). The Nordic Communications Report 2022. Current and future trends in Norway, Denmark, Finland and Sweden.
  • Brockhaus, J., Buhmann, A., & Zerfass, A. (2022). Digitalization in corporate communications: Understanding the emergence and consequences of CommTech and digital infrastructure. Corporate Communications: An International Journal. https://doi.org/10.1108/CCIJ-03-2022-0035
  • Zerfass, A., Buhmann, A., Tench, R., Vercic, D., & Moreno, A. (2021). European Communication Monitor 2021. CommTech and digital infrastructure, video-conferencing, and future roles for communication professionals. Results of a survey in 46 countries. EUPRERA/EACD

 

 

 

 



Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

three × one =