Blogi | Digipalvelulain edellyttämät muutokset palveluntarjoajille esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta

Digitaalisten palvelujen tarjoamista koskeva laki (306/2019, digipalvelulaki) velvoittaa julkisen sektorin sekä osan yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Uudet esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset digitaalisiin palveluihin tulivat voimaan 28.6.2025. Ennen 28.6.2025 tehtyjä palvelusopimuksia voidaan jatkaa enintään viisi vuotta, mutta uusien sopimusten on noudatettava vaatimuksia heti.

Digipalvelulain tavoitteena on parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja. Digipalvelulain taustalla on Euroopan Unionin saavutettavuus- ja esteettömyysdirektiivit ja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin digitaalisen esteettömyyden ja saavutettavuuden yksikkö toimii digipalvelulain valvovana viranomaisena Suomessa.

Digipalvelulain asettamat velvollisuudet ja saavutettavuusvaatimukset

Digitaalisten palvelujen sisällön on täytettävä tekniset saavutettavuusvaatimukset. Saavutettavuusvaatimukset on määritelty eurooppalaisessa standardissa EN 301 549. Kyseisessä standardissa viitataan WCAG-ohjeeseen, jossa on kriteereitä mobiilisovelluksille ja verkkosivustoilta sekä mobiilisovelluksista ladattaviin dokumentteihin.

Saavutettavuus tulee ottaa huomioon kaikessa verkkosisältöjen ja -palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että palvelun sisältöjen on oltava havaittavia, ymmärrettäviä, hallittavia ja toimintavarmoja. Palveluntarjoajan on ylläpidettävä verkkosivustollaan saavutettavuusselostetta, joka kertoo palvelun saavutettavuudesta. Saavutettavuusselosteen on oltava helposti saatavilla ja saavutettavassa muodossa. Digitaalisten palvelujen käyttäjillä on oltava myös mahdollisuus antaa palveluntarjoajalle palautetta saavutettavuudesta. Saavutettavuuspalautteeseen tulee vastata 14 vuorokauden kuluessa.

Digipalvelulaissa on säädetty palvelukohtaisia lisävaatimuksia ja ilmoitusvelvollisuuksia tietyille kuluttajille suunnatuille digitaalisille palveluille. Näitä ovat verkkokaupat, sähkökirjat, osa henkilöliikenteen ja pankkien palveluista sekä audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavat palvelut ja viestintäpalvelut. Esimerkiksi verkkokaupoissa on annettava tietoa tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä, jos tiedot ovat saatavilla. Yhä useammat arkipäiväiset palvelut ovat kaikkien käyttäjien saatavilla, mikä edistää digitaalista yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Digipalvelulain soveltamisala

Digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset velvoittavat ensinnäkin viranomaisia, eli esimerkiksi ministeriöitä, hyvinvointialueita, yliopistoja ja valtion virastoja. Digipalvelulaki koskee myös julkisoikeudellisia laitoksia sekä osaa järjestöistä. Saavutettavuusvaatimuksen piiriin voi kuulua myös viranomaisten rahoituksella kehitettävä tai ylläpidettävä verkkosivusto, jonka on tuottanut muu organisaatio kuin viranomainen tai julkisoikeudellinen laitos. Edelleen digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset koskevat tunnistuspalvelurekisteriin kuuluvia organisaatioita, Suomi.fi-maksamispalveluja tuottavia organisaatioita, kuluttaja- ja yrityspankkipalveluita, lakisääteisiä vakuutuspalveluja, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen palveluja sekä eräitä kuluttajille suunnattuja palveluja. Uudistus parantaa merkittävästi kuluttajien, erityisesti esteettömiä palveluita tarvitsevien, mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluja itsenäisesti ja yhdenvertaisesti.

Mitä sisältöjä ja palveluja laki koskee?

Digipalvelulaki koskee suurinta osaa verkkosivustojen ja sovellusten toiminnoista ja sisällöistä. Lain soveltamisalan alle kuuluu sisältöjen osalta esimerkiksi tekstit, kuvat, kaaviot, linkit, ajanvarauspalvelut ja chat-palvelut. Digipalvelulaki koskee kaikkia lain piirin kuuluvien toimijoiden verkossa olevia verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia. Koska digipalvelulain ajatuksen on yhdenvertainen pääsy tietoon kaikille ihmisille, palvelun kohderyhmällä ei ole väliä lain soveltumisen näkökulmasta. Työpaikkojen intranetit, organisaation sosiaalisen median kanavat sekä sosiaalisen median syötteet ja upotteet verkkosivuilla kuuluvat lain soveltamisen piiriin.

Saavutettavuusseloste

EU-komission säädöksessä on määritelty saavutettavuusselosteen pakolliset tiedot. Pakollisia vaatimuksia ovat esimerkiksi, arvio sivuston tai sovelluksen saavutettavuuden tilasta ja tiedot siitä, miten käyttäjä voi ottaa yhteyttä Traficomiin selvityspyynnön tai kantelun tekemistä varten. Saavutettavuusvaatimuksista voi poiketa tietyiltä osin tai tilapäisesti mikäli saavutettavuusvaatimusten toteuttaminen aiheuttaa organisaatiolle kohtuutonta rasitetta. Saavutettavuusseloste on laitettava verkkosivuille saavutettavuusvaatimusten siirtymäajan ollessa lopussa. EU-komission on antanut mallin saavutettavuusselosteesta.

Mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

  1. Arvioi nykytilanne
  • Selvitä, kuuluuko yritys lain soveltamisalaan.
  • Tarkista verkkosivuston ja mobiilisovellusten saavutettavuus nykyisten WCAG-kriteerien mukaisesti
  1. Laadi saavutettavuusseloste
  • Luo seloste, joka kuvaa palvelun saavutettavuuden tilaa, testausmenetelmät ja mahdolliset puutteet
  1. Varmista palautekanavat
  • Luo selkeä ja saavutettava tapa antaa palautetta saavutettavuudesta ja määritä prosessi palautteiden käsittelyyn.
  1. Kouluta henkilöstö
  • Varmista, että sisällöntuottajat, kehittäjät ja asiakaspalvelu ymmärtävät saavutettavuusvaatimukset ja osaavat toimia niiden mukaisesti.
  1. Ota yhteyttä asiantuntijaan, jonka kanssa voitte varmistaa, että yrityksenne toiminta täyttää digipalvelulain asettamat vaatimukset ja velvollisuudet.

 

Paula Sailas
Lakimies, EU-tavaramerkki ja -mallioikeusasiamies | Berggren

Juristina neuvon asiakkaitamme heidän rekisteröinti-, sopimus- ja riita-asioissa, erityisesti liittyen tavaramerkkeihin, tekijänoikeuteen, mallioikeuksiin ja verkkotunnusasioihin. Lisäksi avustan asiakkaitamme markkinointijuridiikkaan ja vastuullisuusasioihin liittyvissä kysymyksissä. Olen ollut jo parikymmentä vuotta aktiivisesti mukana useiden IPR-alan järjestöjen kuten INTA:n ja FICPI:n toiminnassa, ja esiintynyt useissa alaan liittyvissä julkaisuissa sekä osallistunut tapahtumiin sekä Suomessa että ulkomailla.

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

6 + six =