Podcastien pöhinässä on imua myös yrityksille

Jo yli miljoona suomalaista kuuntelee aktiivisesti podcasteja. Suosituimpia ovat uutis- ja ajankohtaistuotantoihin keskittyneet podcastit sekä viihteelliset sisällöt.

Kuuntelijoiden omaan aloitteeseen, tarpeeseen ja haluun perustuva viestintäkanava voi olla uusi aluevaltaus myös yrityksille.Silti yritykset ovat yllättävän vähän lähteneet hyödyntämään podcasteja omassa markkinointiviestinnässään. Podcastien ympärillä pyörivään pöhinään kannattaa nyt tarttua, sillä nopeimmin podcastien hyödyt omaksuvat yritykset voivat erottua näin kilpailijoistaan ja olla suunnannäyttäjiä omalla toimialallaan.

Palkittu media-alan yrittäjä ja podcastien suurkuluttaja Risto Kuulasmaa haluaa olla mukana edistämässä tietoisuutta podcastien mahdollisuuksista myös yritysviestinnässä. Hän on yksi 30. maaliskuuta järjestettävän Audioland-tapahtuman sekä podcasteja palkitsevan palkintogaalan perustajista.

Risto Kuulasmaa

Tapahtuma kokoaa yhteen Suomen podcastaajat, toimialan ammattilaiset ja mainostajat. Audiolandin yhteydessä järjestetään myös Audioland Awards -äänestys, jossa palkitaan Suomen parhaat podcastit ja niiden tekijät. Äänestyksessä on ehdolla yli 120 suomalaista podcastia.

Audioland kokoaa alan vaikuttajat yhteen

Tilaisuuteen osallistuu kotimaisten podcast-tuottajien ja alan vaikuttajien lisäksi myös kansainvälisiä vieraita, muun muassa pohjoismaiden suurimman podcast-studio Munck Studiosin johtaja Ben Hawkes.

”Ruotsalainen Munck Studios on hyvä esimerkki, miten podcast-tuotantojen ympärille on naapurimaassamme kehittynyt jo oma toimiala ja ekosysteemi. Ruotsi on meitä edellä näissäkin asioissa”, Kuulasmaa sanoo.

Hawkesin Munck Studios tekee jo 7 miljoonan euron liikevaihtoa ja sillä on toimistoja viidessä eri maassa. Se on kehittänyt podcast-formaatteja, joita jaellaan kielialueelta toiselle.

Useasti digitaalisista tv-sisällöistä palkittu Kuulasmaa näkee podcast-tuotantojen omaksuvan jo nyt tv-tuotannoista tuttuja toimintamalleja.

”Podcast-formaatteja tullaan tekemään jatkossa yhä enemmän useammille kielimarkkinoille. Tätä trendiä myös kotimaisten podcast-studioiden kannattaa seurata. Suomen kielen ohella kannattaa kehittää myös englaninkielisiä versioita”, Kuulasmaa sanoo.

Podcasteihin sitoudutaan

Kuulasmaan mielestä podcastien erityisominaisuudet tekevät niistä varteenotettavan vaihtoehdon yritysten markkinointiin ja viestintään.

”Podcasteja kuunnellaan hyvin sitoutuneesti ja pitkiä aikoja. Kuuntelu perustuu kuuntelijoiden omaan aloitteeseen, tarpeeseen ja haluun. Podcastien avulla voi lisätä tunnettuutta yrityksestä tai sen tuotteista, mutta erityisen hyvin podcastit toimivat myyntisuppilon viimeisessä osassa, jossa potentiaalinen asiakas saadaan käännettyä todelliseksi asiakkaaksi”, Kuulasmaa sanoo.

Kuulasmaan mukaan yritysten näkökulmasta podcastit voivat toimia lisäelementtinä esimerkiksi brändi- ja tuotemarkkinoinnissa, työnantajamielikuvan rakentamisessa tai yhteiskuntavastuun osoittamisessa.

”Sisällön kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkka. Sitoutunut kuuntelija kaipaa mainossisällön sijasta kiinnostavaa, aihetta syventävää informaatiota tai esimerkiksi arvostettujen asiantuntijoiden näkökulmia”, Kuulasmaa sanoo.

Hän suositteleekin yrityksiä miettimään, riittääkö oma osaaminen podcastien tuottamiseen vai onko fiksumpaa ulkoistaa tuotannot niihin erikoistuneille tuotantoyhtiöille.

Yksi vaihtoehto yrityksille on lähteä mukaan jo suosiotaan kerryttäneeseen podcastiin ja vierailla sen yhteydessä esimerkiksi asiantuntijana tai vaihtoehtoisesti kutsua omaan podcastiinsa suosittuja somevaikuttajia, jotka tuovat podcastille kuuntelijoita ja näkyvyyttä.

Pitkäjänteinen investointi, joka kerryttää kiinnostusta

Suosituimmilla podcasteilla on takanaan jo useampia tuotantokausia. Niistä on muodostunut omien seuraajiensa keskuudessa samankaltaisia hittejä kuin seuratuimmat suoratoistopalvelualustojen suosikkisarjat.

Kuulasmaa toteaakin, että suosionsa löytävät podcastit edellyttävät pitkäjänteisyyttä ja säännöllisyyttä. Muutaman jakson kokeilun sijasta on parempi suunnitella useamman jakson vuosirytmillä etenevää sarjaa, johon löytyy riittävästi syventävää sisältöä.

Kuulasmaa on itse mukana toteuttamassa teknologiayhtiö Edita Priman tulevaa podcastia, joka tehdään englanninkielisenä kansainvälisille markkinoille. Hän haastattelee Edita Priman podcast-sarjaan isojen kansainvälisten yleisöjen vaikuttajia ja asiantuntijoita.

Eniten podcasteja kuuntelevat 44–55-vuotiaat

”Edita Prima haluaa vahvistaa tietoisuutta osaamisestaan markkinoilla. Kyseessä on ensimmäisiä fiksusti budjetoituja kotimaisia yrityspuolen englanninkielisiä podcast-tuotantoja, jolle on määritelty selkeät strategiset tavoitteet ja pitkäjänteinen sisältösuunnitelma. Lisäksi täytyy kiittää kumppanin näkemystä antaa tekijälle ja tuotannolle tilaa ja aikaa luoda sisällöt”, keväällä Yhdysvaltoihin haastatteluja tekemään lähtevä Kuulasmaa sanoo.

Ei vain nuorisomedia

Podcasteihin liittyy myyttejä, jotka eivät pidä paikkaansa. Helposti luullaan, että podcastit ovat vain nuorten kuluttajien suosikkikanavia, mutta tutkimusten mukaan eniten podcasteja kuuntelevat 44–55-vuotiaat. Podcasteja kuunnellaan usein tilanteissa, joissa ei voi lukea tai katsoa. Niitä kuunnellaan lenkeillä, salilla, kotitöissä tai liikenteessä.

Audioland-klubi

RadioMedian tutkimuksen mukaan podcastien tärkeimpiä kuuntelumotiiveja ovat viihtyminen, uuden oppiminen ja rentoutuminen.

”Suositut somevaikuttajat ovat henkilöbrändejä, jotka keräävät podcasteillaan jopa miljoonayleisöjä, mutta sinänsä podcast ei ole massamedia. Podcastien vetovoimaa arvioitaessa kannattaa kiinnittää huomiota kuunneltujen minuuttimäärien ohella myös podcastien vaikuttavuuteen. On hyvä käyttää sellaisia mittareita, joilla voidaan seurata suoraan podcastista syntyneitä tuotteen ostoja tai kuuntelijoiden mielikuvien muutosta esimerkiksi brändimielikuvaan”, Kuulasmaa sanoo.


Tutustu mm. näihin yrityspodeihin:

  • Danske Bank – Taloudellinen mielenrauha
  • Futucast – keskusteluja tulevaisuudesta
  • Bo LKV – Bo Living podcast
  • Boehringer Ingelheim – Podiatri podcastsarja lääkäriltä lääkärille

Hanna Tikander

Ole avoin, autenttinen ja löydä oma niche

Mimmit sijoittaa ja Selvin päin ovat suosittuja podcasteja, joita hostaa Hanna Tikander. Mimmit sijoittaa (mimmitsijoittaa.fi) on kasvanut parissa vuodessa blogista tuhansia kävijöitä keränneiksi tapahtumiksi, jotka ovat puolestaan laajentuneet 30 jakson vuosittaisiksi podcasteiksi.

Mimmit sijoittaa on talousmedia ja yli 50 000 seuraajan sijoitusyhteisö.

”Tuotamme talousaiheisia sisältöjä laaja-alaisesti audio-, video- ja tekstimuodossa. Missiomme on popularisoida ja kansantajuistaa talouskeskustelua”, Tikander sanoo.

Nuorille naisille kohdennettuja oman talouden hallinnasta, säästämisestä ja sijoittamisesta kertovia podcasteja ei ollut keväällä 2019, kun Tikander aloitti podcastin yhtiökumppaninsa Pia-Maria Nickströmin kanssa.

Podcastit tarjoavat monelle kuuntelijalle myös vertaistukea

”Toin tapahtumien yhteisöllisyyden mukaan podcasteihin, jotka osallistavat myös kuuntelijoita. Monet heistä ovat olleet mukana tapahtumissa ja jakavat kokemuksiaan podcastien haastatteluissa”, Tikander sanoo.

Podcastit tarjoavat monelle kuuntelijalle myös vertaistukea, mikä on ollut Tikanderin toisen podcast-sarjan Selvin päin vahvuus. Entisen skumppaa rakastavan bilettäjän matka raittiiksi ja kokonaisvaltaisesti itsestään huolehtivaksi ihmiseksi on saanut paljon myönteistä palautetta.

”Ajattelin aluksi, etten voi puhua aiheesta, sillä en ole lääkäri, mutta omien kokemusteni avaaminen podcasteissani on otettu todella myönteisesti vastaan. Kuuntelijat ovat kiitelleet minua avoimuudesta ja rehellisyydestä”, Tikander sanoo.

Hänen mielestään koukuttava ja sitouttava podcast on autenttinen, avoin ja rehellinen sekä onnistuu tarttumaan niche-aiheeseen, jota ei ole aiemmin käsitelty.

Korona-aikana podcastien määrä on räjähtänyt ja erottuvuus on entistä vaativampaa.

”Trendi menee pitkistä podcasteista tiiviimpiin jaksoihin, kun ihmisten aika on kortilla. Autenttiset, rohkeasti mielipiteensä kertovat podcastit haastavat nyt viralliset ja vakavat asiantuntijoiden podcastit”, Tikander arvioi.

Teksti: Olli Manninen

Artikkeli on julkaistu MRKTNG 1-2022 -lehdessä.

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

five × one =