Kirjoittaminen markkinoinnin työkaluna

Satu Rämö ja Mirjami Haimelin ovat ammattikirjoittajia, jotka ovat juuri julkaisseet kirjoittamista käsittelevän kirjaparin. Molemmat tekevät töitä myös markkinoinnin parissa.

Millaiset markkinointitekstit ovat toimivimpia?

Mirjami: Sellaiset, jotka yllättävät, haastavat hyvällä tavalla ja kiinnittyvät johonkin itseään isompaan kokonaisuuteen tai ilmiöön. Hyvä markkinointiviestintä kykenee liikkumaan eri tasojen välissä ja rakentamaan siltoja yksityiskohdista isompiin kokonaisuuksiin. Jos puhutaan vaikkapa palkitsemisesta, pitää pystyä piirtämään viivoja henkilöstörahastosta  työntekijöiden hyvinvointiin.

Satu: Ydinviestien pitää olla tiiviitä ja kirkkaita. Niiden hinkkaamiseen kannattaa panostaa. Markkinointitoimenpide pitää suunnitella ensin ja vasta sitten kirjoittaa. A/B-testauksen avulla voi sitten kokeilla, mikä viesti resonoi parhaiten ja rakentaa lisää sen ympärille.

Miten kohderyhmä vaikuttaa siihen, mitä ja miten kirjoittaa?

Satu: Oman kohderyhmän tunteminen mahdollistaa käytännön kirjoitustyön. En ota itse vastaan copy-toimeksiantoja, jos asiakas ei kunnolla osaa kertoa minulle kohderyhmäänsä ja eritellä brändin tone of voicea.

Mirjami: Kannattaa aina miettiä, mitä lukijalle pitää jäädä tekstistä käteen. On hyvä muistaa, että kukaan ei kaipaa algoritmeihin perustuvaa yllätyksetöntä mielistelyä. Hyvä kirjoittaja päättää itse, millä on väliä.

Entä jos tuntuu, että kaikki on jo kokeiltu ja kirjoitettu?

Satu: Älä usko siihen tunteeseen! Voi olla, että kaikki on jo sanottu, mutta ei täsmälleen sillä tavalla kuin sinä sen sanoisit. H2H-maailmassa puhe ihmiseltä ihmiselle on keskiössä, joten oman äänen käyttämistä ei kannata pelätä.

Mirjami: Niinpä! Kiinnostavat jutut syntyvät siitä, kun yllättävät asiat törmäävät. Oman toimialan rajojen yli voi ja kannattaa hyppiä.

Mitä kannattaa tehdä, jos kirjoitusblokki iskee?

Mirjami: Välillä tekstiä ei vaan yksinkertaisesti synny, tai jos syntyykin, se ei täytä odotuksia tai vaatimuksia. Pakottaminen ei yleensä toimi, koska hyvä teksti edellyttää aina jonkinlaista tekemisen ja ajattelun vapautta.

Satu: Yritän taklata blokit insinöörimäisesti ja selvittää, missä kohtaa prosessia se blokki on.  Liian kovat paineet tai täydellisyyden tavoittelu? Infernaalinen kiire? Liian vähän taustatietoja? Kun ongelman juurisyy löytyy, keskity sen hoitamiseen. Meditointi ei auta yhtään, jos blokki johtuu siitä, ettet tiedä tarpeeksi aiheestasi.

Mirjami: Oli kyse minkälaisesta ongelmatilanteesta tahansa, siitä ei pääse eroon kääntämällä katseensa pois. Muutenkin on tärkeää hyväksyä, että vaikeat vaiheet kuuluvat kirjoittamiseen.

Miksi kirjoitustaitoa kannattaa kehittää?

Satu: Kirjoittaminen ei ole synnynnäinen lahja vaan taito, jota voi harjoitella. Kuka tahansa voi kehittyä kirjoittajana, eikä täydellistä tai valmista kirjoittajaa ole olemassakaan. Kirjoittaminen on yllättävän näkymätön työelämätaito. Kun sitä ei nähdä, sen kehittämiseen ei myöskään satsata. On kuitenkin vaikea keksiä ammatteja, joissa kirjoittamista ei tarvitsisi lainkaan.

Mirjami: Kirjoittaminen haastaa ja pakottaa kondensoimaan omaa ajattelua. Jos haluaa kirjoittaa paremmin, pitää ajatella paremmin. Työntekijöiden on jatkossakin osattava kirjoittaa, ja taitavalla kirjoittajalla on etumatka muihin. Taitava kirjoittaja saa viestinsä myös todennäköisemmin läpi.

_ __

FM Mirjami Haimelin työskentelee sisältösuunnittelijana teknologia- ja designyritys Reaktorissa. Taustaltaan hän on toimittaja, joka on tehnyt töitä muun muassa muotijournalismin, tiedekirjoittamisen ja kirjallisuuden parissa. Koulutukseltaan Mirjami on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja.

KTM Satu Rämö on Islannissa asuva kirjailija ja luovan alan yrittäjä, jonka somekanavat tavoittavat kuukausittain kymmeniätuhansia seuraajia. Satu on vetänyt kirjoittajakoulutuksia sekä julkaissut parikymmentä kirjaa. Lisäksi Satu on mukana Tripsteri-matkailumediassa.

Kuva: Heidi Strengell

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *