Empatia on vaikuttavan viestinnän avain – ja siinä ei tekoäly meitä ihan pian päihitä

Salla Syrman Kaiku

Vaikuttavan viestinnän taidot nousivat valokeilaan yritysjohtajien viestintäasenteita selvittäneessä barometritutkimuksessamme. Se on ilouutinen meille viestinnän valmentajille.

Liian usein yritysten viestintä nimittäin ammentaa edelleen surullisen syvältä omasta navasta. Meidän visiomme. Meidän palveluinnovaatiomme. Meidän brändimme. Meidän näköalapaikkamme. Me. Me. Me.

Vaikuttava viestintä on kaikkea muuta kuin itsekeskeistä. Jotta viestimme vaikuttavat, meidän on oltava kiinnostuneita muista ihmisistä: heidän tunteistaan, tarpeistaan, reaktioistaan.
Vain näin ymmärrämme, mikä on yleisöllemme hyödyllisistä ja kiinnostavaa. Vain näin – empatian avulla – voimme muotoilla viestimme puhutteleviksi.

Empatia on inhimillinen taito

Jokainen ChatGPT:lla tai Bingillä viime aikoina leikkinyt voi todeta, että tekoäly kykenee jo nyt tuottamaan aika uskottavaa viestintähuttua – monesti jopa oikeakielisimmin kuin ihmiset. Vaan mihin tekoäly ei viestinnässä kykene? Kysytään Bingiltä!

“Ihminen on mestari viestimään tunteillaan ja ymmärtämään toisten tunteita. Hän osaa luoda yhteyden ja luottamuksen kuulijaansa empatian avulla. Hän pystyy tulkitsemaan viestinnän sävyjä ja eleitä sekä reagoimaan niihin sopivasti. 
 
Tekoäly on loistava analysoimaan faktoja ja tietoja, mutta se ei osaa tuntea tai ilmaista tunteita samalla tavalla kuin ihminen. Se ei myöskään ymmärrä kaikkia viestinnän nyansseja eikä pysty osoittamaan empatiaa tai vuorovaikutustaitoja. Se ei siis voi vaikuttaa kuulijaansa samalla syvyydellä kuin ihminen.” 

– Bing (2023). Chat-vastaus käyttäjälle Salla Syrman 5.3. (beta-versio).

Kiitos Bing! Siinä on vaikuttavan viestinnän ydin. Ei sanoja toistensa perään, ei oman sanoman itsekästä toistoa. Avainasia on ihminen, joka ymmärtää toista ihmistä. Annetaan tämän näkyä viestinnässämme.

Kuka organisaatiossa ei hyötyisi vaikuttavan viestinnän taidoista?

Vaikuttava viestintä ei tarkoita omien tavoitteiden unohtamista: Tietenkin viestintämme pitää olla tavoitteellista ja edistää strategiaamme. Tietenkin meidän kannattaa tuoda esiin näkemyksiä, jotka ovat meille tärkeitä.

On vain löydettävä yleisömme tarpeiden ja omien tavoitteidemme leikkauspiste. On harjoiteltava toimivia viestintätapoja, valittava kanavat ja tilanteet fiksusti.

Kuinka monessa tehtävässä ja roolisia teillä on varaa viestiä puolivillaisesti – niin, että viestijä olisi korvattavissa tekoälyllä?

Organisaatioiden viestinnän ammattilaisille kaikki tämä on yleensä peruskauraa. Vaan jokaisessa organisaatiossa on lukuisia muita ihmisiä, joille vaikuttavan viestinnän taitojen treenaus olisi ratkaisevan tärkeää. Johto. Esihenkilöt. Asiantuntijat. Myyjät. Asiakaspalvelu.

Oikeastaan voisimme kysyä: Kuka teillä ei hyötyisi vaikuttavan viestinnän taidoista? Kuinka monessa tehtävässä ja roolisia teillä on varaa viestiä puolivillaisesti – niin, että viestijä olisi korvattavissa tekoälyllä?

Anna viestiville ihmisille tilaa tutkiskella omia mahdollisuuksiaan

Olen parinkymmenen vuoden aikana saanut valmentaa viestintää hyvin erilaisissa organisaatioissa. Parhaat oivallukset ovat syntyneet sellaisissa valmennuksissa ja valmennusohjelmissa, joissa ihmisillä on tilaa tutkiskella omia vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan.

  • Kenelle minä viestin ja mitä ymmärrän kohderyhmäni tarpeista?
  • Mitkä ovat minun keinoni ja kanavani vaikuttaa?
  • Mistä aihepiireistä innostun?

Jo pienet oivallukset voivat tuottaa näkyviä tuloksia: Näin muotoiltuna näkemykseni herättäisi paremmin huomiota. Tällainen viesti puhuttelisi henkilöstöämme. Tällainen meili säästäisi sekä asiakkaan että meidän aikaamme ja palvelisi paremmin. Ja niin edelleen.

Eräs viisas kollegani sanoi kerran, että hyvää viestintää voi tehdä monella tavalla. Sama pätee vaikuttavaan viestintään.

Kehittyminen vaikuttavana viestijänä tekee myös oman työn ja arjen paljon mielekkäämmäksi. Toivottavasti mahdollisimman moni vaikuttavan viestinnän taitoja liputtava johtaja ohjaa organisaationsa tälle kasvupolulle – pitkäjänteisesti.

Salla Syrman
Viestinnän valmentaja, osakas
Viestintätoimisto Kaiku
Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa käsitellään viestintätoimisto Kaiun ja tutkimustoimisto Vastakaiun Yrityspäättäjien viestintäbarometri -tutkimuksen tuloksia.

 

 

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

six − 2 =