Käsitteet ja viestinnän ammattilaisen valta

Anne Laajalahti ja Terttu Sopanen

Kielellä emme vain tulkitse vaan myös tuotamme maailmaa. Sen vuoksi meillä viestinnän ammattilaisilla on merkittävä rooli sekä käsitteiden määrittelyssä että kielellisten ilmaisujen valinnassa.

Maailmamme on täynnä viestintää ja käsitteitä, joita tulkitsemme kaikki omasta kokemusmaailmastamme. Sanat eivät ole koskaan puhtaita ja viattomia, vaan ne kantavat mukanaan mitä moninaisempia merkityksiä ja mielleyhtymiä. Ei siis ihme, että ohipuhuminen ja väärinymmärrykset ovat erottamaton osa ihmisten, organisaatioiden ja erilaisten julkisten keskustelujen arkea.

Miten me viestinnän ammattilaiset voimme työssämme lisätä yhteisen ymmärryksen ja yhteistyön edellytyksiä sekä rakentaa kielellä toivotunlaista todellisuutta ja tulevaisuutta?

Käsitteiden määrittelyllä ja valinnalla on väliä

Oletamme usein, että meillä ja kanssaviestijöillämme on sama käsitekartta ja yhteiset määritelmät viestinnän avainkäsitteille. Näin ei kuitenkaan ole. Yksi sana voi tarkoittaa toiselle toista, ja viittaamme toistuvasti samoihin ilmiöihin eri sanoin. Eroja viestinnän käsitteiden käytössä on niin yksilöiden, tiimien, organisaatioiden kuin toimialojen sisällä ja välillä.

Esimerkiksi vaikuttajaviestinnällä voidaan tarkoittaa kovin monenlaisia asioita vaikkapa etujärjestöissä ja kuluttajatuotteita myyvissä yrityksissä. Siinä missä etujärjestöt pyrkivät vaikuttajaviestinnällä vaikuttamaan välillisesti tai suoraan päättäjiin ja muihin valtaapitäviin, on yrityksillä halu vaikuttaa esimerkiksi somevaikuttajien kautta tuotteidensa potentiaalisiin ostajiin. Vaikuttajaviestintä on toisille vuorovaikutusta päättäjien kanssa, toisille vaikuttajien kautta. Ja siinä missä lobbaaminen on toisille aivan arkipäiväinen asia, on se toisille epäilyttävä, etäinen, ehkä jopa hieman vastenmielinen sana.

Jokaisella sanavalinnalla on väliä: kielellä voimme rakentaa ja yhdistää, mutta myös rikkoa ja sulkea pois

Erot eivät lopu tähän. Vaikuttamiseen ja vaikuttavuuteen liittyy viestinnässä suorastaan käsitteiden ryväs. Vaikuttavuusviestinnän avulla organisaatiot kertovat tuloksistaan, vaikutuksistaan ja vaikutusketjuistaan. Vaikuttavasta viestinnästä tai viestinnän vaikuttavuudesta puhuttaessa voidaan kuvata sen sijaan oikeastaan mitä tahansa viestinnän toivottua, tavoitteellista ja todennettavissa olevaa vaikutusta vuorovaikutuskumppaneiden ja sidosryhmien ajatuksiin, arvoihin ja toimintaan.

Koska alamme vilisee erilaisia käsitteitä ja kielellisiä ilmaisuja, on meidän viestinnän ammattilaisten tehtävänä tehdä käsitteisiin selkoa organisaatioissamme. Ajatteluumme, yhteiseen ymmärrykseemme ja toimintaamme vaikuttaa vahvasti, miten määrittelemme ja miellämme yhdessä organisaatiomme avainkäsitteet ja millaisia kielellisiä ilmaisuja otamme organisaatiossamme käyttöön. Jokaisella sanavalinnalla on väliä: kielellä voimme rakentaa ja yhdistää, mutta myös rikkoa ja sulkea pois.

Viestinnällä rakennetaan maailmaa

Viestinnän ammattilaisilla on olennainen ja varsin vastuullinen rooli organisaationsa avainkäsitteiden määrittelemisessä, yhteisen ymmärryksen varmistamisessa ja käytössä olevien kielellisten ilmaisujen valinnassa. Aivan liian usein toistemme ohipuhumiseen ja väärinymmärryksiin on syynä, ettemme ehdi tai ylipäänsä huomaa pysähtyä käsitteiden ja sanojen äärelle. Mitä tällä tarkoitamme? Mistä itse asiassa olemmekaan yhdessä puhumassa ja päättämässä?

Viestinnän ammattilaiset voivat vaikuttaa organisaatiossaan käytössä oleviin käsitteisiin ja tietoisesti vahvistaa myös koko viestintäalan käsitteistöä – sekä tarvittaessa erottautua vallalla olevista kielenkäytön konventioista ja avartaa ajattelua uusilla sanavalinnoilla. Käsitteet eivät elä tyhjiössä ja kieli muuttuu, ja sitä on myös tarpeen tietoisesti kehittää ja muuttaa. Esimerkiksi esihenkilöistä puhuminen saattoi alkuun kuulostaa oudolta, mutta nyt esimiehiin törmääminen tuntuu korvissa jo harvinaiselta ja vanhahtavalta.

Kielellä on mahdollista avartaa ajattelua tarjoamalla käyttöön tarkoituksenmukaisia ja yhteistyötä vahvistavia käsitteitä.

Viestinnän ammattilaiset voivat avata käsitteitä organisaatiossaan sekä auttaa määrittelemään ja arvioimaan niiden istuvuutta organisaatioon ja sen viestintäympäristöön. Ei ole esimerkiksi yhdentekevää, puhutaanko organisaatiossa konfliktienhallinnasta vai sovunjohtamisesta: ensimmäinen kiinnittää huomiomme jo olemassa olevien kiistojen ja kärjistyneiden erimielisyyksien selvittelyyn, kun taas jälkimmäinen ohjaa ajatuksiamme yhteisymmärryksen ja rauhallisen yhteiselon pitkäjänteiseen mahdollistamiseen. Vastaavasti kriisit voivat ajatuksena pelottaa meitä ja sanana kaventaa ajatteluamme, ja tietyissä organisaatioissa on viisaampaa puhua kriisien rinnalla poikkeustilanteista.

”Kieleni rajat ovat maailmani rajat” ja ”sanat tulevat taloksi, jota asumme”. Kielellä on mahdollista avartaa ajattelua tarjoamalla käyttöön tarkoituksenmukaisia ja yhteistyötä vahvistavia käsitteitä. Kielellä on myös mahdollista vaikuttaa siihen, mihin huomiomme kiinnittyy ja mistä kulmasta maailmaa katsomme.

Anne Laajalahti, FT ja Terttu Sopanen, KTM työskentelevät johtavina viestintäkonsultteina Brunnen Communications Oy:ssä. Anne on myös viestintätieteiden dosentti Vaasan yliopistossa ja tekee tutkimus- ja koulutusyhteistyötä useiden yliopistojen kanssa. Tertun missiona on sitoa viestintä liiketoiminnan ajuriksi, ja hän on Viestintäekonomien perustajajäsen.

Kirjoitus on osa Brunnen Communicationsin blogisarjaa, joka käsittelee viestinnän johtamista haastavina aikoina.

 

 

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 + seven =