Laskennallisen luovuuden vallankumous

Kun JPMorgan Chase finanssiyhtiö ilmoitti korvaavansa ihmiscopywriterit algoritmilla, jotkut ehkä ajattelivat, että kyse oli AI-aallonharjalla ratsastavasta markkinointitempauksesta.

Ne, jotka tiesivät jotain niin sanotusta tekoälystä, tiesivät kuitenkin, että tämä oli vasta alkua. Laskennallinen luovuus oli murtautumassa akatemiasta luovien alojen sovelluksiksi.

Chase asetti ihmisen ja koneen vastakkain. Algoritmin kirjoittamat markkinointiviestit olivat Chasen kannalta ilahduttavia ja ihmiscopywritereiden kannalta masentavia. Algoritmi päihitti ihmisen click ratessa rumin lukemin, ja Chase siirtyi käyttämään algoritmeja ihmisten sijaan.

Ennen ja jälkeen Chasen tapauksen yleiseen tietoisuuteen on pulpahtanut toinen toistaan yllättävämpiä esimerkkejä siitä, miten koneet kiilaavat luovalla kentällä ihmisen rinnalle ja ohi. Koneet säveltävät, luovat taideteoksia, suunnittelevat firmojen ja tuotteiden nimiä, luovat brändi-identiteettejä, tekevät reseptejä ja ennustavat proteiinin muotoja lääkekehityksessä. Samansukuisten esimerkkien hyöky on kuitenkin vasta edessä. Me muutamme maailmaa matematiikaksi sellaisella vauhdilla, että pian tuskin muistamme miten tuotekehitystä, markkinointia ja viihdettä tehtiin pelkin ihmisvoimin.

Tällä hetkellä emme kuitenkaan vielä täysin hahmota kuinka suuri ero ihmisen ja koneen luovuudella on, ja miten tuo ero muuttaa luovia aloja.

Koneen luova tuotos on ennuste. Jos kone luo esimerkiksi uuden reseptin, se on silloin luonut ennusteen siitä, millainen resepti datan ja annettujen ehtojen perusteella toimisi hyvin. Käytännössä se sulauttaa insightin, konseptien tuottamisen, testaamisen ja valitsemisen yhteen ja siirtää sen fyysisestä maailmasta läppärille ja pilveen. Ihmiset suunnittelevat, tutkivat, luovat insightin, creailevat, vertailevat, tekevät kuluttajatestejä ja fokusryhmiä. Koneellisessa prosessissa kaikki tuo on jo sisällä lopputuotoksessa.

Tulevaisuuden näkymät ovat huimaavia.

Koneellisen ja inhimillisen prosessin välillä on monta laadullista eroa. Siinä missä ihmiset eivät aivan täsmällisesti tiedä mitä dataa he ovat omaksuneet, koneellisessa prosessissa se on tiedossa. Kone myös pystyy käyttämään monin verroin laajempaa data-aineistoa kuin ihminen ja tekemään pienessä ajassa lukemattoman määrän kokeiluja. Koneiden kanssa saamme muistikapasiteettia ja laskentatehoa käyttöön niin paljon kuin firman luottoraja antaa myöten, ja kaikki tapahtuu kuukausien sijaan jopa mikrosekunneissa.

Näistä lähtökohdista tulevaisuuden näkymät ovat huimaavia. Mikään ei esimerkiksi estä sitä, etteivätkö digitaaliset tuotteet ja palvelut voisi syntyä juuri sillä hetkellä, kun asiakas avaa käyttöliittymänsä. Aivan samalla tavalla kuin algoritmi on ennustanut mikä viesti toimii Chasen asiakkaalle, se voisi ennustaa millainen tuote asiakkaalle juuri nyt sopii ja luoda – eli ennustaa – sen lennossa.

On kuitenkin asioita, joissa me ihmiset olemme ylivoimaisia ja koneet suorastaan haisevat. Koneet ovat auttamattoman surkeita kategorioiden ja domainien välillä. Vaikka kone pystyy lähiaikoina kirjoittamaan – eli ennustamaan – ensimmäisen Hollywood-käsikirjoituksensa, kone ei pysty luomaan uutta taidemuotoa tai ymmärtämään siihen liittyviä merkityksiä.

Ihmisen luova rooli onkin yhä useammin katsoa kategorioiden väliin sekä etsiä ja luoda merkityksiä. Näin inhimillinen luova työ alkaa liukua yhä enemmän taiteen alueelle. Siis tuottamaan rajaloukkauksia ja ruumiillistamaan merkityksiä. On omalla tavallaan paradoksaalista, että nimenomaan koneet kannustavat meitä pohtimaan merkityksiä ja tekemään taidetta. Mutta toivotan tuon muutoksen nykyisessä hengettömiä tuotteita ja onttoja motiiveja pursuavassa ympäristössä tervetulleeksi.

Päätän kirjoitukseni itse ideoimani ja tietotieteilijä Jarno Kartelan toteuttaman algoritmin kirjoittamaan ohjeeseen: Jos etsit suuntaa, polkua, kehystä, tietä – ota ensimmäinen askel! Et halua jäädä harmaan alueen vangiksi. Löydä pieniä asioita, joita voit hallita. Tee niistä omiasi. Ota ensimmäinen askel ja löydä se, mitä tulevaisuutesi voi pitää sisällään.

Henri ”Henkka” Hyppönen on datasta uutta liiketoimintaa muotoilevan Alt Companyn toinen perustaja ja tietokirjailija, jonka tuore kirja Luomiskertomus ­– Matkalla luovuuden tulevaisuuteen julkaistiin viime vuonna.
Kuva: Viivi Huuska

 

Kirjoitus on julkaistu tuoreessa MRKTNG-lehdessä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *