Parviäly hoi! Vai kysyisinkö sittenkin ChatGPT:ltä?

Tavaramerkki

Sosiaalisen median kanavilla kysellään toisinaan ”parviälyn” apua päivän arkisiin ongelmiin. Oman verkoston rinnalle ovat nyt nousseet tekoälyalgoritmit, joiden avulla löytyvät vastaukset ja syntyvät niin esitysmateriaalit, sääennusteet kuin tällaiset artikkelitkin silmän räpäyksessä. Tämä artikkeli on kuitenkin ihan omin sormin näppäilty ja tekijänoikeus tekstiin on jutun kirjoittaneella.

Tekoälyllä on kyky luoda taloudelliset intressitkin huomioiden erittäin merkityksellistä aineistoa, taidetta, musiikkia ja kirjallisuutta. Tämä herättää kysymyksiä mm. siitä, kuka tai mikä omistaa näihin tuotoksiin liittyvät mahdolliset tekijänoikeudet tai miten luotettavana voidaan pitää tekoälyn algoritmien avulla laadittua tavaramerkin ennakkotutkimusta.

Tarvitseeko tekoäly tekijänoikeutta?

Tekijänoikeuslaki suojaa lähtökohtaisesti alkuperäisiä teoksia, kuten kirjallisia teoksia, musiikkiteoksia, taiteellisia teoksia ja muita luovan ilmaisu muotoja. Lisäksi lähioikeuksilla voidaan saada suojaa mm. luovan työn aineistoihin, tuottajien työhön ja valokuviin, joiden osalta teoskynnys ei täyty. Jotta teos olisi tekijänoikeudella suojattu, tämänhetkisen sääntelyn ja oikeuskäytännön mukaan teoksen on oltava itsenäinen ja omaperäinen, ihmisen luovan työn tulos.

Voidaanko tekoälyn luomia teoksia suojata tekijänoikeuksilla ja kenelle oikeus kuuluu, jos tekoälyalgoritmi luo teoksen, jota ei voi erottaa ihmisen luomasta teoksesta? Onko tekoälyllä tarvetta nauttia immateriaalioikeudellista yksinoikeutta, jonka tärkeimpiä funktioita ovat kielto-oikeus ja oikeus päättää teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä?

Tietokoneohjelmistojen suhteen teoksen luovuus ja omaperäisyys ilmenevät ensisijaisesti ohjelmoijan tekemissä valinnoissa tietojenkäsittelyongelman ratkaisun ohjelmallisessa toteuttamisessa. Tekoälyn kohdalla ihmisen ja koneen tekemän luomistyön osuuksia on vaikeampi erotella. Tekoäly luo tuotoksensa olemassa olevasta datasta, jonka tuottamiseen on voinut osallistua tuhansia osapuolia, ja datan todenperäisyydestäkään ei aina ole takeita.

ChatGPT:n ja vastaavien virtuaaliavustajien käyttö on kuitenkin yleistynyt räjähdysmäisesti, joten tuotetun aineiston omistajuus on kiinnostava kysymys. Yhtenä lähestymistapana on oikeuskirjallisuudessa esitetty uudenlaisen lähioikeuden luomista tekijänoikeuslainsäädäntöön.

Toistaiseksi tavaramerkin rekisteröitävyyden arviointi edellyttää ihmissilmiä tulkitsemaan mm. merkin erottamiskykyä, merkityssisältöä tai eettistä hyväksyttävyyttä.

Kysyin asiaa ChatGPT:ltä ja tässä vastaus: ”Joissakin tapauksissa tekijänoikeudet voivat kuulua tekoälyn tuottaman teoksen tilaajalle, henkilölle tai yritykselle, joka on toimittanut tekoälyn kouluttamiseen käytetyt tiedot. Vastaus tähän kysymykseen voi vaihdella erityisolosuhteiden ja sen lainkäyttöalueen lakien mukaan, jolla teos on tuotettu. Tekoälyn kehittyessä on todennäköistä, että myös tekijänoikeuslaki kehittyy edelleen näiden ongelmien ratkaisemiseksi.”

Toistaiseksi ei ole vielä saatu oikeuskäytäntöäkään, mutta lähiaikoina tulee aivan varmasti.

Mitä uutta tekoäly voi tarjota tavaramerkkijuristille?

Tavaramerkkiasiantuntijalle erilaiset hakukoneet ovat olleet työvälineitä vuosikymmeniä. Ennakkotutkimuksilla pyritään selvittämään, onko suunniteltu tavaramerkki jo jollain toisella käytössä tai rekisteröitynä. Ohjelmistojen avulla on pystytty muotoilemaan sanojen tavuja ja äänteitä eri kielille ja siten löytämään nopeasti aiempia samankaltaisia merkkejä ilman, että on tarvinnut selata pölyisiä rekisteriarkistoja.

Palveluntarjoajille on kertynyt runsaasti dataa myös virastojen ja tuomioistuimien ratkaisuista. Uusimmissa ohjelmistoissa on taustalla tekoälypohjaisia algoritmeja, joten tutkimustulokset ovat kehittyneet merkittävästi. Lähitulevaisuudessa saadaan varmasti tuloksia, jotka riittävät riskiarvioinnin tueksi ilman alan asiantuntijaa, mutta toistaiseksi tavaramerkin rekisteröitävyyden arviointi edellyttää ihmissilmiä tulkitsemaan mm. merkin erottamiskykyä, merkityssisältöä tai eettistä hyväksyttävyyttä.

Tekoälyllä ei ole tunteita, jolloin tuloksista jää lisäksi arvioimatta asiantuntijan kokemuksen kautta syntynyt tunne siitä, mikä brändi toimii ja mikä ei.

Paula Sailas

 

Paula Sailas toimii Berggrenillä IP-lakimiehenä, hallituksen jäsenenä ja osakkaana.

Kirjoitus on julkaistu MRKTNG-lehdessä 2-2023

 

 

 

 

 

 

 

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

fourteen − twelve =