Somen tekijänoikeuksista voi tulla iso sotku

”Vallalla tuntuu olevan käsitys, että mikä menee someen, on poikkeuksellisessa ympäristössä ja vapaasti hyödynnettävissä, mutta niinhän asia ei ole”, sanoo tekijänoikeusjuristi Petteri Häkkänen. Hän toimii Eversheds Sutherland -asianajotoimistossa immateriaalioikeusryhmän vastuuosakkaana. 

Ensin se kaikista tärkein sääntö. Lupa pitää aina olla.

”On totta, että tekijänoikeuslakeja ei ole alun perin suunniteltu somea varten, mutta samat lait sielläkin pätevät. Oikeus teokseen kuuluu sen tekijälle, eikä teosta saa hyödyntää ilman tekijänsä lupaa”, Petteri Häkkänen aloittaa.

Kaikki ne kivat kuvat, videot ja musiikki, joita some pursuaa. Kaikki nämä ovat yksinomaan tekijänsä aineetonta omaisuutta, ellei oikeuksien luovutuksesta olla erikseen sovittu. Somealustoilla on omien käyttösopimustensa puitteissa lupa aineistojen käyttöön, mutta ulkopuolisia se ei luonnollisestikaan koske, vaikka samalla alustalla pyörittäisiinkin.

Toisen kuvaa ei voi kopioida omalle seinälle tai ottaa muutenkaan omaan käyttöön, se on selvä. Vaan saako yritys jakaa julkaisun, johon se on tägätty?

”Lähtökohtaisesti voisi tuntua siltä, mutta jos tarkkaan mennään, suostumus pitäisi olla tägäyksestä huolimatta olemassa”, Häkkänen muotoilee ja myöntää, että käytäntö asiassa saattaa vaihdella paljon.

”Monesti tägäyksen tehnyt pelkästään ilahtuu, jos hänen postaustaan jaetaan laajemmin. Jos taas tulee paha mieli, silloin on oikeus asiaan puuttua.”

Entäpä vaikka iltapäivälehdissä nähtävät Instagram-upotukset, mihin niiden käyttölupa perustuu?

”Kurkistus Instagramiin järjestelmän itsensä mahdollistaman upotuksen kautta on okei. Jos kopioit kuvan ja siirrät sen toiseen järjestelmään, se ei ole sallittua ilman lupaa.”

 Käyttöoikeus talteen

Yksityisten kuvien käyttö on sellainen suo, että lakimies suosittelee ensisijaisesti käyttämään materiaalipankkeja, joista aineistoihin saa kaupallisen käyttöoikeuden. Näissäkin tapauksissa oikeuksien sisältöön kannattaa tutustua tarkasti, onko esimerkiksi kyse ikuisesta vai määräaikaisesta käytöstä, missä aineistoa saa käyttää ja mikä on käytön sallittu laajuus.

”Kun tietää mitä hankkii, ollaan turvallisilla vesillä. Usein oikeuksien saaminen tapahtuu siinä samalla läppärillä klikkaillessa.”

Käyttölupa tai -lisenssi kannattaa tallentaa huolella vaikkapa aiheelle pyhitettyyn projektikansioon. Ei nimittäin ole mitenkään tavatonta, että lupia jälkikäteen kysellään.

”Muistissa on tapaus, jossa yritys oli laillisesti ostanut taustamusiikkia kotisivuilleen, mutta silti tuli väite, että teillä on kopioitua musiikkia. Kyselyn tekijä saattoi olla automatisoitu robotti, joka valvoo tekijänoikeuksia. Ei ole tietoa, mistä väite kopioinnista oli syntynyt, mutta vastaukseksi riitti todistus luvasta ja asia jäi siihen.”

Jos lupaa ei olisi löytynyt, olisi syntynyt kaikenlaisia selvittelyjä ja todennäköisesti korkeallakin nousevia juristikuluja.

Lupien kysyminen kannattaa, muttei kiinnosta

Kuvapankeista ei kuitenkaan tavallisesti löydy juuri kyseistä kuvaa, jonka joku yksityinen toimija on omaan someensa ladannut. Kun sellaista haluaa käyttää, miten varmistaa, ettei tule tekijänoikeushaasteita?

”Ilmiselvin tapa on pyytää oikeudenhaltijalta lupa. Tosin nykyajan kiireinen elämä ja tuotantopaineet johtavat siihen, että kysyminen koetaan liian hitaana. Ajatellaan, että jos lähdetään yksittäisiltä ihmisiltä lupia pyytelemään, neuvottelut voivat kestää tai tulee erimielisyyttä hinnasta”, Häkkänen tietää.

Monet mieltävät luvan kysymisen liian työläänä, ellei ole suuresta projektista kysymys. Ennen kuin edes on päästy sopimukseen, on nopean somemaailman julkaisutahtiin nähden kulunut liikaa aikaa ja rahaa.

Saatetaan myös ajatella, että luvattomasta käytöstä tuskin mitään muuta seuraa, kuin korkeintaan pyyntö lopettaa aineiston käyttö. Tarvitseeko mitään korvauksia maksaa? Kuinka todennäköistä on edes joutua moisesta oikeuteen?

”Saatetaan sanoa, että näin olemme aina tehneet ja emme aio mitään maksaa. Voihan sitä jollain olla käsitys vahvemman laista, jossa tiedostaen tai tiedostamattaan syyllistytään oikeudenloukkauksiin. Saatetaan ajatella, ettei toinen lähde oikeudellisesti puolustautumaan”, Häkkänen arvelee.

Pienemmille saattaakin olla liian vaikeaa ja kallista lähteä penäämään oikeuksiaan etenkin, kun Suomessa odotettavat korvaukset ovat suhteellisen vähäisiä. Toisaalta, tekijänoikeuskysymykset eivät ole monimutkaisia. Jos oikeudenkäynti tulee, voivat myös isommat toimijat olla niiden kanssa helisemässä.

Teksti: Paula Harmaala
Kuvat: Niklas Meltio

Lue syyskuun MRKNTG-lehdestä (27.9.) koko artikkeli tekijänoikeuksista, mukana 2 casea kuvien käytöstä: Instagram (Kimi Räikkönen) ja Facebook (Novart).

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *