Johtaja, älä haksahda luovuusharhaan!

Globalisaatio on laajentanut jokaisen organisaation pelikenttää. Emme enää pelaa paikallisliigassa vaan kansainvälisiä kilpailijoita vastaan. Alati muuttuvassa toimintaympäristössä menestymiseen vaaditaan uudenlaisia taitoja ja johtamisen tapoja. 

Organisaatioilta ja niiden johtajilta kysytään kykyä ymmärtää ympäröivää maailmaa, ketteryyttä mukautua sekä taitoa ratkaista uudenlaisia haasteita.

Näitä kaikkia ominaisuuksia yhdistää luovuus. World Economic Forumin vuonna 2020 julkaistun Future of Jobs -raportin viisi tärkeintä työelämätaitoa liittyvät kaikki luovuuteen. Luovuudella nähdään tässä yhteydessä olevan valtava rooli kilpailukyvyn luojana ja globaalien yhteiskunnallisten haasteiden kuten ilmastonmuutoksen ratkaisijana.

Viimeistään pandemia konkretisoi luovuuden merkityksen. Poikkeuksellisessa tilanteessa pysyivät pinnalla ne organisaatiot, jotka pystyivät mukauttamaan toimintaansa ja kehittämään uusia tapoja selviytyä. Luovuus onkin ennen kaikkea ongelmanratkaisua ja mukautumiskykyä muutostilanteissa.

Väärinymmärretty luovuus

Luovuusharha syntyy siitä, kuinka puhumme luovuudesta. Ideat, tarinat ja taide ovat toki luovuuden ilmentymiä mutta vain murto-osa sen valtavasta potentiaalista. Myös luova ala on terminä harhaanjohtava, sillä luovuus ei ole yhden toimialan oikeus – eihän teknologiaakaan hyödynnetä vain it-alalla. Väitänkin, että yhteiskunnassamme luovuutta eivät suinkaan hyödynnä täysimääräisimmin suunnittelijat mainostoimistoissa tai taiteilijat ateljeissaan. Sen tekevät insinöörit, lääkärit ja opettajat työssään, joka tuo eteen päivittäin erilaisia ratkottavia haasteita.

Tehostaminen ja luovuus ajatellaan usein toistensa vastakohtina, mutta menestyvässä organisaatiossa ne tukevat toisiaan. Myös luovuutta voidaan tehostaa tarjoamalla sille resurssit ja raamit. Valitettavan usein luovuutta pidetään organisaatioissa kulueränä, vaikka oikein johdettuna se on kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden lähde.

Kasvavien digitalisaatiopanostusten rinnalla organisaatioiden tulisikin investoida myös luovuuteen. Vaikka tekoäly tulee korvaamaan monet nykyisistä työtehtävistä ja toiminnoista, ei inhimillistä kykyämme luovaan ajatteluun korvaa mikään. Luovuutta tulisikin ajatella teknologian kaltaisena pääomana. Satsaus luovuuteen on investointi innovaatioihin.

Johtaja on luovuuden kirstunvartija

Luovuudella on valtava voima, kun sitä johdetaan oikein. Johtajan tehtävänä onkin toimia suunnan ohjailijana, näkemyksen kokoajana ja tulkitsijana sekä yhteisen tavoitteen kommunikoijana, joka valjastaa luovuuden palvelemaan organisaation strategiaa ja viemään kohti yhteisiä tavoitteita. Organisaatioissa luovuuden tulisi kytkeytyä jatkuvaan haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseen.

Luovuus tarvitsee kukoistaakseen otolliset kasvuolosuhteet. Sitä tarjoaa avoin ja hyväksyvä ilmapiiri, joka mahdollistaa kokeilemisen – ja sallii myös epäonnistumisen. Vahvistuakseen luovuus vaatii vuorovaikutusta. Johtajan onkin edistää erilaisten ihmisten ja ajatusten yhdistymistä niin organisaation sisä- kuin ulkopuolelta. Samalla johtajan vastuulla on johtaa keskustelua, jotta hiljaisetkin äänet tulevat kuulluiksi. Erilaisista mielipiteistä on punottava yhteinen näkemys, jonka ihmiset kokevat itselleen merkitykselliseksi.

Luovuusloikka vaatii johtajalta valtavasti itsetuntemusta ja itseluottamusta, rohkeutta ja riskinottoa. Kynnys voi tuntua joskus ylitsepääsemättömän korkealta. Uskallus kuitenkin palkitaan, sillä luovuus tuottaa hyötyjä niin yksilölle, organisaatiolle kuin yhteiskunnallekin.

Miten sinä herätät oman ja organisaatiosi luovuuden eloon?

Susanna Rahkamo

Kirjoittaja on luovuuden tutkimus- ja kehitystalo Yellow Methodin perustajaosakas, joka on työskennellyt 20 vuotta johdon konsulttina ja tutkinut väitöskirjassaan luovuuden merkitystä menestykselle. Susanna tiimeineen toimii tämän vuoden Markkinointiliiton Luova työelämä 2030 -hankkeen asiantuntijoina.

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

LUOVA TYÖELÄMÄ 2030 -hanke

Hanketta johtaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry ja se on osa TYÖ2030-ohjelmaa. Kumppaneina hankkeessa ovat Marketing Finland, Teknologiateollisuus, Tivia, Henry, TEK, VTT ja Aalto. Viestintäkumppanina Grundlage. Asiantuntijana hankkeessa toimii Yellow method. Hanke jakautuu vuoden 2022 aikana kolmeen päävaiheeseen: Yksilötason testi, selvitys, mallit ja oppiminen, yritys- ja yhteisötason mallit ja oppiminen, yleiset mallit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

6 − six =