Kaikkein radikaaleinta on olla tekemättä mitään

Niklas Lilja ja Marko Vuorensola

“Jos olisimme hakeneet enemmän out-of-the-box-tyyppistä ratkaisua, olisimme valinneet teidät.”

Mukava meili, mutta vaarallinen. Sustiksesta someen, purposesta palvelukonsepteihin, budjetoinnista brändinrakennukseen, uuteen kurkottava ajattelu kehutaan usein kuoliaaksi: 

”Onpa uniikki ja inspiroiva ajatus. Ollaan ihan samaa mieltä, mutta ei me juuri nyt uskalleta seistä tuon takana.”

Rohkea ja radikaali ovat usein synonyymejä vaikealle ja pelottavalle. Vaikea vaatii enemmän aikaa ja vaivaa, pakottaa pyytämään apua ja räjäyttämään siilot, haluaa ajatella uusiksi.

Silti vaikea on vain tekosyy. Sen takana piilottelee pelottava: Mitä jos epäonnistun? Jos minulle nauretaan? Jos rahoitus loppuu? Oatlyn toimitusjohtaja Toni Petersonin mukaan 90 % yrityksistä toimii “Scared shitless” -periaatteella. Mikä meitä oikein pelottaa – ja miten puramme tämän pelon kulttuurin? 

Miksi sen pitäisi pelottaa, että haluaa muuttaa sen mikä on mahdollista? Miksi emme pelkää sitä, että olemassa olevat rakenteet, budjettiraamit ja vuositavoitteet ohjaavatkin väärään suuntaan?

R/GA on vaikeasti määriteltävä yritys, tahallaan: se muuttaa tietoisesti koko toimintatapansa, jopa toimialansa, joka seitsemäs vuosi. Se on ollut alansa globaaleja johtajia niin tietokonegrafiikassa, digitaalisaatiossa, IoT:ssa kuin startup-inkubaattorina. 

Tämä saattaa tuntua useimmista radikaalilta. Mutta mitä jos rationaalisin yritysstrategia onkin säännöllisesti kyseenalaistaa koko toiminta? Ja jos radikaaleinta onkin vain jatkaa vuodesta toiseen kuten aina ennenkin? 

Otsikkomme on tietoinen kärjistys: haluamme kääntää radikaalin merkityksen päälaelleen. Se että toimenpiteet eivät pelota, pitäisi olla kaikkein radikaaleinta ja pelottavinta – niin yritysjohdolle, rahoittajille, kuin ihmisille. 

Jos jo tiedät mitä olet tekemässä ja mikä ratkaisu on, toistat vanhaa, joskus aikaisemmin toiminutta. Jos sen sijaan päätetään mitä halutaan saavuttaa, mutta jätetään tie sinne avoimeksi, prosessi on sekä pelottavampi että innostavampi – yksi varmimpia merkkejä, että ollaan luomassa jotain oikeasti uutta. Ei ole epäammattimaista sanoa ettei tiedä, mitä ei tiedä. Päinvastoin, se on luovan ratkaisun alku. 

Miksi luovuuden tulisi perustella arvonsa?

Vaikea ja pelottava ovat myös synonyymejä toiselle aliarvostetulle voimavaralle: luovuudelle. Kaikille on yhteistä se, että niiden arvoa väheksytään yritysmaailmassa – ehkä siksi, että niitä on hankala mahduttaa kvartaaliin tai Exceliin. Mutta miksi luovuuden tulisi perustella arvonsa perinteisin mittarein? Sen arvo on samalla sekä haastava mitata että potentiaalisesti mittaamaton – mutta vain niille, jotka uskaltavat olla avoimia. 

Avoimuus uudelle on neurotieteen mukaan ratkaisevin luovuustekijä. Se on meistä myös ratkaisu pandemian jälkeisen, kaikille toimivan yrityskulttuurin luomiseen: 

Avoin yrityskulttuuri miettii työn uusiksi niin, että työ mukautuu elämään, eikä toisinpäin. Se muokkaa työn tavat ja -kuvat sellaisiksi, että rakennamme tulevaa yhdessä, emme erikseen. Se määrittelee kilpailun uusiksi, yhteistyöksi. Se valitsee kumppanit yhteisten arvojen, ei nopeuden tai hinnan perusteella.  Se näkee, että parhaat ideat eivät synny kulmahuoneessa. Avoimuus on supervoima joka avaa meidät näkemään, miten asiat voisi tehdä toisin, paremmin.

Meille kaikkein radikaaleinta on avoimuus. Siksi olemme valinneet sen niin yrityksemme nimeksi kuin työtavaksi. Mikä on pelottavinta mitä sinä voisit tehdä tänä vuonna? Ole hetki avoin tuolle kysymykselle; voisiko se olla juurikin se mihin sinun tulisi keskittyä?

Marko Vuorensola & Niklas Lilja, We Are Open

Kirjoitus on julkaistu myös MRKTNG 1-2022 -lehdessä.

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

LUOVA TYÖELÄMÄ 2030 -hanke

Hanketta johtaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry ja se on osa TYÖ2030-ohjelmaa. Kumppaneina hankkeessa ovat Marketing Finland, Teknologiateollisuus, Tivia, Henry, TEK, VTT ja Aalto. Viestintäkumppanina Grundlage. Asiantuntijana hankkeessa toimii Yellow method. Hanke jakautuu vuoden 2022 aikana kolmeen päävaiheeseen: Yksilötason testi, selvitys, mallit ja oppiminen, yritys- ja yhteisötason mallit ja oppiminen, yleiset mallit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

18 − 15 =