Hyvä, paha tekoäly

tekoäly

Hyvä renki, huono isäntä. Vanha viisaus sanoo tulen olevan suuri voima ja merkittävä apu ihmiselle. Kunhan tuli vain pysyy käsittelijänsä hallinnassa.

Mielleyhtymä tekoälyyn on perusteltu.

Tekoäly on herättänyt ja herättää suuria tunteita: toiset näkevät siinä vain suuria mahdollisuuksia, toiset myös uhkia. Mutta yksi asia on varma: tekoäly on tullut jäädäkseen.

Pysyykö regulaatio kehitysvauhdissa mukana?

Mikään ei viittaa siihen, että tekoälyn kehitys hidastuisi, vaikka yleisesti on pelätty, että regulaatio ei yksinkertaisesti pysy vauhdissa mukana.

On herätty ajattelemaan, että vaikka tekoälyä voidaankin hyödyntää laajalti yhteiskunnan eri toiminnoissa, ja se voi tuntuvasti helpottaa jokapäiväistä elämäämme, voi tekoäly yhtä lailla aiheuttaa ongelmia ja herättää eettisiä kysymyksiä.

Samalla kun silmämme ovat auenneet tekoälyn suurille mahdollisuuksille, uuden teknologian uhat ovat kiinnittäneet monien silmäätekevien huomion.

Jopa tekoälyn kehittämisen keskeyttämistäkin on väläytelty. Esimerkiksi Teslan pääjohtaja Elon Musk ja Applen perustajiin kuuluva Steve Wozniak sekä yli 1 400 muuta teknologia-alan huippuasiantuntijaa vaativat taannoin avoimessa kirjeessä kehitystyön keskeyttämistä määräajaksi.

EU haluaa kieltää tekoälyn avulla toteutettavan ihmisten pisteytyksen, manipuloinnin ja etä­tunnistuksen.

Tekoälyn käyttöä rajoittavia ääniä on kuulunut myös tekoälyteknologiaa kehittäviltä tahoilta. Esimerkiksi ChatGPT:n lanseeranneen OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman kertoi hiljattain USA:n kongressin säätelyä käsittelevälle komitealle olevansa huolissaan tekoälyn väärinkäyttömahdollisuuksista. Hän vaati tekoälyn käytön suitsimista tiukemmilla, täysin sille räätälöidyillä säädöksillä.

Samoilla linjoilla on myös EU.  Se haluaa kieltää tekoälyn avulla toteutettavan ihmisten pisteytyksen, manipuloinnin ja etä­tunnistuksen.

Alphabetin jättänyt tekoälytutkimuksen pioneeri ja tekoälyn ”kummisedäksikin” mainittu Geoffrey Hinton sanoi uutistoimisto Reutersille tekoälyn olevan mahdollisesti kiireellisempi uhka ihmiskunnalle kuin ilmastonmuutos konsanaan.

Tekoäly auttaa meitä tekemään maailmasta paremman paikan

Ottamatta kantaa Hintonin maalaileman uhkakuvaan, on ilmeistä, että uusi teknologia luo myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Myös ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Tekoäly voi ratkoa kanssamme monia muitakin maailmanlaajuisia ongelmia, kuten vaikkapa helpottaa kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen ja toimintamallien löytämistä.
Tekoäly voi myös parantaa ihmisten elintasoa ja luoda pidemmällä tähtäimellä uusia työpaikkoja. Ja tämän mahdollisuuden ihmiset ovat huomanneet.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn taannoisen Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan me suomalaisetkin suhtaudumme tekoälyyn aiempaa optimistisemmin.

Myös markkinoijille optimismi on perusteltua.

Markkinointi ja viestintä ovat tekoälyn suuria hyötyjiä

Vaikka emme haluakaan sulkea silmiämme tekoälyyn liittyviltä haasteilta, pohdimme tässä kirjoituksessa tekoälyn avaamia mahdollisuuksia eritoten markkinoinnin ja viestinnän saralla.

Tiedustelin tekoälyasiantuntijana profiloituneelta tietokirjailija Antti Merilehdolta, millaisena hän näkee tekoälyn roolin myynnissä ja markkinointiviestinnässä.
Merilehto vastaa ykskantaan markkinoinnin ja myynnin olevan generatiivisen tekoälyn hyötyjien kärjessä. Miksi näin?

“Markkinoinnin dataa on kerätty kaikkialla ainakin vuosikymmenen ajan, mutta sitä on hyödynnetty vaihtelevasti. Nyt pystytään tekemään sama kuin Netflix, joka käsikirjoittaa sarjoja tekoälyn avulla sen perusteella, miten me kuluttajat sisältöjä kulutamme.”, Merilehto sanoo ja jatkaa:

”Myynti on markkinoinnin tärkein asiakas. Ymmärrys asiakkaasta paranee jo perinteisen ennustamisen avulla, ja nyt myyjillä on mahdollisuus hyödyntää tekoälyä kyselemällä CRM:stä tietoja asiakkuuksien käytöksestä luonnollisen kielen kysymyksillä. Eikä riviäkään tarvitse koodata. Tästä Salesforcen kehittämä Einstein GPT on oiva esimerkki. Salesforce on laittanut jo niin paljon rahaa tämän työkalun kehittämiseen, että se on ihan aito ”Must Win Battle” Salesforcelle.”

Kun valkoinen paperi ahdistaa, ChatGPT auttaa

Viestinnässä jo pelkästään valkoisen paperin pelon katoaminen on Merilehdon mukaan merkittävä seikka.

”Minulla on kasvatuspsykologian ja aikuiskasvatustieteen tausta. En näe tätä tekoälyn uusinta aaltoa yksinomaan teknologisena asiana. Kielimallit ovat olleet meillä jo vuosia nyt niitä hyödynnetään hyvin eri tavalla paljon tehokkaammin.”

Kaikki työ, jossa arvo tuotetaan osittain tai kokonaan näppäimistön välityksellä, tulee muuttumaan. Kaikki.

Merilehdon kokemuksen mukaan moni viestintäalalla työskentelevä asiantuntija vielä nykyisin suhtautuu tekoälyyn torjuvasti, koska kokee oman kirjoitustaidon ja kyvyn tuottaa tekstiä kuuluvan niin vahvasti omaan identiteettiinsä. Merilehto sanoo tällaisen ajatuksen johtavan jopa eksistentiaaliseen kriisiin: ”Onko minua olemassa, jos kone tekee samoja asioita, joita minä olen tehnyt aiemmin?”

Merilehto painottaa, että kaikki työ, jossa arvo tuotetaan osittain tai kokonaan näppäimistön välityksellä, tulee muuttumaan. Kaikki.

Hänen mukaansa ChatGPT ei vie viestijän työtä, vaan tekoälystä tulee hänelle uusi kollega ja assistentti. Sellainen, joka auttaa alkuun, kun valkoinen paperi ahdistaa. Sellainen, jota kannattaa hyödyntää harjoittelussa ja ajatuksien testaamisessa.

Mutta harjoittelijan kanssa on syytä olla tarkkana:
”Peukalosääntöni on, että ChatGPT:hen ei pidä syöttää mitään sellaista dataa, mitä ei voisi jättää printattuna lounasravintolan pöytään. Ei henkilötietoja, ei NDA:n alaista tietoa, ei asiakasadataa.” Merilehto muistuttaa.

Merilehto vertaa ChatGPT:tä huvipuiston törmäilyautoihin. Sellaisilla pääsee harjoittelemaan turvallisesti jo kauan ennen kuin saa ajokortin. Tosin nyt ei tarvitse odottaa vuosia, sillä esimerkiksi Microsoftin Copilot, jonka tuo tekoälyn suoraan toimisto-ohjelmapakettin. Sen uudet ominaisuudet ovat tämän hetken tiedon mukaan kaikkien käytössä jo tulevana syksynä.

Silloin sähköpostiavustaja kirjoittaa itse maileja ja Microsoft Wordissa voi prompteiksi kutsutuilla lyhyillä komennoilla tuottaa jopa täysimittaisia muistioita tai tiivistelmiä.

Nyt puhuu ChatGPT

Tiedustelin myös ChatGPT:ltä itseltään, miten tekoäly muuttaa markkinointia ja viestintää. Näin haastateltava näkee oman roolinsa muutoksessa:

”Tekoälyllä on merkittävä vaikutus markkinointiin ja viestintään useilla eri tavoilla. Se mahdollistaa tarkemman ja kohdennetumman markkinoinnin, automatisoidun viestinnän ja asiakaspalvelun sekä paremman analytiikan ja ennustamisen. Alla on muutamia tapoja, joilla tekoäly muuttaa markkinointia ja viestintää:

Käyttäjäkohdennus: Tekoäly kykenee keräämään ja analysoimaan valtavia määriä dataa käyttäjistä, mikä mahdollistaa yksilöllisen markkinoinnin. Se pystyy tunnistamaan käyttäjien mieltymykset, käyttäytymismallit ja ostohistorian, mikä auttaa markkinoijia tarjoamaan personoituja viestejä ja tuotesuosituksia.

Chatbotit ja automatisoitu asiakaspalvelu: Tekoälyllä varustetut chatbotit voivat tarjota nopeaa ja tehokasta asiakaspalvelua. Ne kykenevät vastaamaan yleisiin kysymyksiin, ratkaisemaan ongelmia ja ohjaamaan asiakkaita oikeisiin kanaviin. Tämä vapauttaa resursseja ja mahdollistaa jatkuvan palvelun, 24/7.

Sisällön luominen ja personointi: Tekoäly avustaa sisällöntuotannossa, esimerkiksi automatisoimalla raporttien, blogikirjoitusten tai uutiskirjeiden kirjoittamista. Lisäksi se mahdollistaa sisällön personoinnin eri kohderyhmille, mikä parantaa viestinnän tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Ennustava analytiikka: Tekoäly pystyy analysoimaan valtavia tietomääriä ja tunnistamaan piilotettuja trendejä, käyttäytymismalleja ja asiakassegmenttejä. Tämä auttaa markkinoijia ymmärtämään paremmin asiakkaita, ennustamaan tulevia trendejä ja tekemään perusteltuja päätöksiä markkinointistrategioiden kehittämisessä.

Mainonnan optimointi: Tekoäly auttaa optimoimaan mainonnan tehokkuutta reaaliajassa. Se pystyy analysoimaan mainoskampanjoiden suorituskykyä ja optimoimaan mainosten näyttöä oikeille kohderyhmille ja kanaville. Tämä johtaa parempaan mainoskonversioon ja markkinointibudjetin tehokkaampaan käyttöön.

On kuitenkin tärkeää huomata, että tekoälyn käytössä on myös eettisiä ja yksityisyyteen liittyviä haasteita, joiden huomioiminen on välttämätöntä.”

Mistä tähän on tultu?

Merilehto kertoo, että tekoälyn räjähdysmäinen edistys on seurausta kielimallien todella nopean, jopa aihetta tutkivien tahojen mielestä häkellyttävän nopean kehityksen myötä.
”Nyt ollaan vaiheessa, jossa uusia työkaluja kokeilevat ne, joilla on kiinnostusta. Osa näistä ihmisistä, kuten tekoälyä yhdessä itse ottamiensa kuvien kanssa hyödyntävät valokuvaajat, tulevat ällistyttämään asiakkaat nopeudellaan.”

Merilehto uskoo, että huipputason kuvat otetaan edelleen perinteisin metodein vielä kauan, mutta esimerkiksi ideointi ja ajatusten pallottelu nopeutuvat tekoälytyökaluja apunaan käyttävillä. Näin he hankkivat valtavan etulyöntiaseman muihin verrattuna.

Mihin olemme menossa?

”Se onkin sitten miljoonan dollarin kysymys”, sanoo Merilehto. ”Emme ainakaan takaisin vanhaan. Asiakkaat ovat erivauhtisia. Osa haluaa toimia perinteisillä tavoilla ja totutulla kellotaajuudella. Oma veikkaukseni – johon ei ole vertaisarvioitua viitettä – on, että parhaat asiakkaat eli ne, jotka kirittävät parempiin suorituksiin, ovat samoja yrityksiä, jotka tulevat vaatimaan luovempia ratkaisuja nopeammin. Niistä tulee nopeampia.”

Ja me kaikkihan tiedämme, mitä nopeilla on tapana syödä.

 

Antti Merilehto
”Tein lomiltapaluuklipin missä kyselin muistuuko salasana mieleen. Päässä oli tekoälyn luoma hattu, jossa oli puhuvia hedelmiä”, sanoo tietokirjailija Antti Merilehto.

Teksti: Anssi Järvinen

Artikkeli on julkaistu MRKTNG-lehdessä 2-2023

 

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

thirteen − 5 =