Lobbaaminen on osa demokraattista päätöksentekojärjestelmää

Kati Nyman, Bayer

Lobbauksella vaikutetaan poliittiseen päätöksentekoon sen varhaisessa valmisteluvaiheessa organisaation edun mukaisesti.

Lobbarit viestivät niiden tahojen kanssa, jotka ovat keskeisiä siinä poliittisessa prosessissa, jossa päätetään lobbaajalle tärkeästä asiasta joko valtakunnallisesti tai paikallisesti. Heidän keskeisenä tehtävänään on jakaa faktatietoa päätöksentekijöille, joilla ei ole aikaa perehtyä perusteellisesti kaikkeen tietoon.

Saksalainen Bayer Nordic keskustelee aktiivisesti päättäjien kanssa. Yhtiö työllistää Suomessa noin 1000 henkilöä ja sillä on toimipisteet Espoossa ja Turussa. Koska yhtiö on iso työllistäjä, veronmaksaja ja se on investoinut Suomeen paljon, lobbaamisella on laajempi elinkeinopoliittinen tulokulma.

”Pyrimme vaikuttamaan siihen, että suomalaisilla potilailla ja lääkäreillä olisi parhaat innovatiiviset hoidot ja lääkkeet saatavilla mahdollisimman nopeasti. Ulkomaiselle investoijalle on ratkaisevaa, että toimintaympäristö on vakaa ja luotettava, jotta voisimme jatkossakin investoida tänne ja tehdä hyvin edellytyksin tutkimusta ja tuotekehitystä. Nähdäkseni myös Suomelle on oleellista, että ulkomaiset yritykset investoivat Suomeen, lainsäädäntö ja ympäristö koettaisiin kannustavina ja että tänne kannattaa rakentaa liiketoimintaa ja tuotantoa”, kertoo Kati Nyman, joka siirtyy kesäkuussa Bayer Nordicista yhtiön pääkonttorille Saksaan globaaliksi strategisen viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden johtajaksi. Nyman on lobbauksen ammattilainen ja tuntee alan käytännöt perinpohjaisesti.

Monipuolista faktaa päätöksenteon tueksi

Lobbaus on tänä päivänä yksi demokraattisen päätöksentekojärjestelmän vakiintunut vaikuttamismuoto.

Oikeusministeriön vuonna 2021 rahoittaman valtiotason lobbauksen nykytilaa selvittäneen tutkimuksen tulosten mukaan keskeisimpiä lobbaajia ovat elinkeinoelämän järjestöt ja institutionaaliset järjestöt. Yritysmaailman lobbauksesta suuri osa tapahtuu toimialajärjestöjen kautta, mutta yritykset vaikuttavat suoraankin lainsäädäntöön asioissa, jotka liittyvät niiden omaan toimintaan.

”Toimivassa demokratiassa päättäjien pitäisi tehdä päätöksiä kattavan, monipuolisen tiedon perusteella. Kansanedustajien ja kuntapäättäjien päätöksenteon kirjo ja kokonaisuudet ovat valtavia ja päätösten vaikutukset laajoja. Lobbausta tarvitaan siihen, että päättäjillä olisi mahdollisimman monipuolista ja ajantasaista tietoa päätösten vaikutuksista. Parhaita asiantuntijoita oman alansa asioista ovat ne tahot, joihin päätökset vaikuttavat”, Nyman jatkaa.

Vuoropuhelua ja kuuntelua

Lobbaus on ammattimaista ja suunnitelmallista toimintaa, jolla rakennetaan pitkäjänteisesti suhteita ja luottamusta esimerkiksi yritysten ja päättäjien välillä. Valtiotasolla keskeisimpiä lobbauskohteita ovat ministerit, ministeriöiden keskeiset virkamiehet sekä ministerien avustajakunta.

Nymanin mukaan lobbaus on vuoropuhelua, ei sen kummempaa. ”Ihmisten ja erilaisten ryhmien ja toimijoiden tapaamista, keskustelua ja kuuntelua, kaksisuuntaista viestien vaihtoa. On tärkeää, että viestimme on relevantti päättäjälle, jotta hän kokee, että kannattaa käyttää aikaa tämän kuuntelemiseen. Yhtä tärkeää on päättäjien ja sidosryhmien aito kuuntelu ja keskustelu heidän kanssaan. Haluamme, että he kokevat vuoropuhelun meidän kanssamme oleelliseksi, että Bayer on kuulolla mitä heillä on sanottavaa ja että tämän kaltainen yritys on tärkeä Suomessa.”

Useimmiten organisaatiot tekevät suhdetoimintaa ja vaikuttamista itse. Myös Bayer keskustelee suoraan päättäjien kanssa viestintä- ja yhteiskuntasuhdetiiminsä ja muiden avainhenkilöiden kuten toimitusjohtajan ja Turun tehtaan johtajan voimin.

Lobbausta tapahtuu virallisten ja epävirallisten vaikutuskanavien kautta, mutta jälkimmäinen on merkittävämmässä roolissa tiedonsaannin kannalta ja luottamuksellisia suhteita luodessa. Julkisilla tilaisuuksilla tai mediakampanjoilla ei ole lobbauksessa suurta merkitystä. Digitaalisten alustojen hyödyntäminen on tullut jäädäkseen, mutta henkilökohtaiset tapaamiset koetaan paremmiksi. ”Nämä ovat kuitenkin ihmisten välisiä tapaamisia, joissa asiat välittyvät paremmin kasvokkain.”

Tunne asiasi

Lobbarin on tunnettava päätöksenteon prosessit ja aikataulut, missä instanssissa päätetään mistäkin asiasta ja oltava oikeaan aikaan liikkeellä. On tiedettävä ketä lähestyä ja tähdättävä viestinsä vain asian kannalta tärkeimpiin avainhenkilöihin. ”Lisäksi on hyvä tuntea siihen liittyvä asiakokonaisuus ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset, ettei katso vain omaa tulokulmaansa”, Nyman neuvoo.

Lobbauksen vaikuttavuus on yhteydessä lobbausorganisaation statukseen ja maineeseen sekä lobbarin henkilökohtaiseen osaamiseen.

Jos yrityksellä ei ole itsellä näistä tietoa tai osaamista, apua löytyy sekä konsulttifirmoista että työkaluista. Esimerkiksi Lobster tarjoaa kattavan vaikuttajatietokannan, josta löytyy oikeat, keskeiset poliittiset vaikuttajat, heidän avustajansa ja neuvonantajansa. Sen avulla voi koordinoida sisäisesti lobbaustoimenpiteitä, seurata niiden toteutumista sekä tehdä toimenpiteet näkyväksi.

Avoimuusrekisterillä läpinäkyvyyttä toimintaan

Suomessa valmistellaan Pohjoismaiden ensimmäistä valtion hallinnon lobbaukseen liittyvää Avoimuus- eli tuttavallisesti lobbarirekisteriä, joka on määrä ottaa käyttöön vuoden 2023 aikana. Periaatteena on, että jokainen lobbausta tekevä taho rekisteröityy ja raportoi kehen on ollut yhteydessä tietyllä aikavälillä, missä asiassa ja millaisilla resursseilla. Lakisääteisen rekisterin tavoitteena on parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, torjua epäasiallista vaikuttamista ja vahvistaa kansalaisten luottamusta. Alan ammattilaiset kannattavat laajasti rekisterin käyttöönottoa, sillä se hälventäisi myös epäluuloja vaikuttamistyötä kohtaan.

Lobbauksen vaikuttavuus on yhteydessä lobbausorganisaation statukseen ja maineeseen sekä lobbarin henkilökohtaiseen osaamiseen. Bayerin pitkäjänteinen työ on kantanut hedelmää. Onnistumisena Nyman pitää esimerkiksi sitä, että yritys kutsuttiin viime vuonna hallituksen Afrikka-strategian kuulemiseen sen valmisteluvaiheessa. ”Olimme käyneet jo aiemmin ulkoministeriön ja asiasta vastuullisen ministerin kanssa vuoropuhelua, sillä Afrikka liittyy keskeisesti vastuullisuusstrategiaamme. Toivoisin, että yritykset koettaisiin yhteiskunnallisessa keskustelussa tärkeiksi ja niitä kuultaisiin osapuolena enemmän näissä keskusteluissa.”

Lähteet:

Lobbaus juontaa juurensa englanninkieliseen termiin ”lobbying”. Ison-Britannian parlamentin jäsenet kokoontuivat parlamentaaristen keskusteluiden yhteydessä eteishalleissa (”lobbies”), joissa suuren yleisön jäsenet tapasivat edustajiaan. Toisen tarinan mukaan 1800-luvun lopulla vaikuttanut Yhdysvaltain presidentti Ulysses S. Grant vietti iltojaan sikarin ja brandyn äärellä Washington DC:n Willard-hotellissa, jonka aulassa häntä oli usein odottamassa poliittisia vaikuttajia. He yrittivät tarjota presidentille juomia, joiden avulla haluttiin vaikuttaa hänen poliittisiin päätöksiinsä. Presidentti kutsui vaikuttajia ”lobbyists” eli lobbareiksi.

Teksti: Minna Sundelin
Kuva: Leena Louhivaara

Artikkeli on julkaistu MRKTNG 2-2022 -lehdessä.

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

10 − 3 =