Luottamusta rakennetaan joka päivän arjen teoilla

Luottamus on työyhteisöjen arvokasta sosiaalista pääomaa, joka vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn ja tuottavuuteen taloudellisen pääoman rinnalla.

Työn arvo syntyy yhä useammin vuorovaikutustilanteissa ja keskusteluissa tiimeissä ja verkostoissa. Luottamukseen perustuva yrityskulttuuri vahvistaa työyhteisön psykologista turvallisuutta ja työhyvinvointia.

Yrityskulttuurin asiantuntija Joni Sarpo työskentelee parempien työpaikkojen valmentamiseen ja tutkimiseen erikoistuneessa Great Place to Work Institute Finlandissa. Hänen mukaansa asiakastyössä keskustelut luottamuksen merkityksestä liiketoiminnalle käyvät tällä hetkellä hyvin vilkkaina, kun koronapandemian myötä monet organisaatiot ovat siirtyneet vahvasti etätyöhön ja uusi muutostilanne on pakottanut miettimään työn tekemisen malleja uusista lähtökohdista.

Avoin, rehellinen ja läpinäkyvä viestintä on ensiarvoisen tärkeää, kun työn tekemisessä on siirrytty virtuaalitiimeihin ja fyysiset kohtaamiset ovat jääneet vähemmälle. Koronapandemia on toiminut tavallaan yrityskulttuurin luottamuksen stressitestinä. Se on edellyttänyt niin työnantajalta kuin työntekijöiltä avointa keskustelua uusien toimintamallien kehittämisessä, Sarpo sanoo.

Kuuntele ja vala uskoa tulevaan

Poikkeustilanteen aikana on tärkeää, että johto ja esihenkilöt kuuntelevat työntekijöidensä mielipiteitä, luovat turvallisen työympäristön ja valavat uskoa tulevaisuuteen. Työntekijöillä pitää olla mahdollisuus tulla kuulluksi ja esittää kysymyksiä, miten työn arki saadaan sujumaan, kun epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta voivat heijastua työn tekemiseen ja työmotivaatioon.

Esihenkilöiden on nykyhetkessä pyrittävä rauhoittamaan mielialoja. Terveysturvallisuuteen liittyvien asioiden korostaminen osoittaa, että johto ja esihenkilöt haluavat pitää huolta työntekijöistään. Se pitää osaltaan myös yllä luottamuksen henkeä ja auttaa työyhteisöä jaksamaan vaikeiden aikojen yli, Sarpo sanoo.

Hän näkee koronapandemiassa itse asiassa organisaatioiden yrityskulttuurin ja toimintamallien kehittämisen kannalta paljon myönteisiä mahdollisuuksia.

Nyt keskustellaan paljon luottamuksen ylläpidon ja kehittämisen ohella myös riskienhallinnasta ja kriisiviestinnän strategioista. Koronakriisi on ravistellut asenteita ja pakottanut yritykset hakemaan ratkaisuja asioihin, jotka aiemmin ovat jääneet taka-alalle, Sarpo sanoo.

Hyvän työpaikan viisi ulottuvuutta

Sarpon mukaan hyvän työpaikan kehittäminen lähtee luottamuksen, ylpeyden ja yhteishengen vahvistamisesta oman tiimin, esihenkilöiden ja johdon kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa. GPW Institute Finland mittaa näiden vuorovaikutussuhteiden toteutumista työntekijöiden näkökulmasta Trust Index -tutkimuksissa.

Hyvässä työpaikassa saavutetaan organisaation tavoitteet yhdessä ihmisten kanssa. Hyvässä työpaikassa ihmiset haluavat tehdä parhaansa ja työskennellä yhtenä joukkueena luottamuksen ilmapiirissä, Sarpo kuvailee.

GPW Institute Finlandin määritelmän mukaan hyvän työpaikan malli koostuu viidestä dimensiosta:

  • uskottavuus
  • kunnioitus
  • oikeudenmukaisuus
  • ylpeys
  • yhteishenki

Luottamuksen ilmapiiri ei synny käskyttämällä hierarkkisesti ylhäältä alaspäin, vaan se edellyttää tasa-arvoista vuoropuhelua, jossa ihminen on keskiössä.

Kun yhdessä mietitään asioita, mitä organisaatio tekee tai mitä arvoja se haluaa edustaa, ja miten itse kunkin työ voi tukea näitä asioita, saadaan synnytettyä yhdessä tekemisen tunne, johon jokainen voi kokea saaneensa vaikuttaa, Sarpo sanoo.

Positiivinen palaute on piilevä voimavara

Luottamuksen ylläpito ja kehittäminen työyhteisössä tarkoittaa Sarpon mukaan arjen tekoja, jotka luovat uskoa ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Työntekijät odottavat johdolta ja esihenkilöiltä esimerkillä johtamista, avointa ja läpinäkyvää viestintää sekä täsmällistä tietoa ja selkeitä perusteluja päätöksille, Sarpo sanoo.

Sarpo arvioi, että monessa yrityksessä positiivisen palautteen antaminen on edelleen piilevä voimavara, jota ei osata hyödyntää riittävästi.

On hyvä miettiä, miten tuoda arjen pienet onnistumiset paremmin ja selkeämmin esille. Palautteen antamisessa pitää osata huomioida myös ihmisten erilaiset lähtökohdat. Viestinnässä tarvitaan tilannetajua ja psykologista silmää, Sarpo sanoo.

Luottamuksen ilmapiirin kehittämisessä on myös tärkeää kannustaa ihmisiä osallistumaan omaan työhönsä ja työympäristöön liittyvien asioiden kehittämiseen.

Vastuun jakaminen ja kokeilemisen kulttuurin edistäminen ovat vahvoja valttikortteja myös työmotivaatiolle, Sarpo sanoo.

Luottamus on organisaation arvokkainta sosiaalista pääomaa, joka vie yrityksen kasvun tielle. Ilman luottamusta ihmiset eivät ota riskejä eivätkä jaa tietoa. Ilman muutosta yritys jämähtää paikoilleen ja ennen pitkää häviää markkinoilta.

Esimiehen kannattaa muistaa viiden koon sääntö: kunnioita, kuuntele, kiinnostu, kannusta, kiitä.

—-

Luottamuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa / Työturvallisuuskeskus:

Vinkkejä esimiehelle luottamuksen rakentamiseksi

  • Tutustu työyhteisöösi, kuuntele, kysele, ole läsnä arjessa.
  • Ole avoin, jaa tietoa.
  • Sanat ja teot vastaavat toisiaan. Lupaa vain asioita, joita voit toteuttaa.
  • Mahdolliset muutokset tiedotettava heti, muista perustella miksi.
  • Kehitä tiedonkulkua, kokouskäytäntöjä ja mahdollista aito vaikuttaminen.
  • Pidä mielessä oikeudenmukaisuus, aitous, rehellisyys ja hienotunteisuus.
  • Palautetta tarvitaan usein. Ja enemmän sitä positiivista.
  • Uskalla tehdä päätöksiä, vaikka ne eivät aina miellyttäisikään kaikkia.
  • Myönnä virheesi.
  • Pyri neuvotteluissa tilanteeseen, jossa molemmat osapuolet kokevat onnistumisia.
  • Tunnista rajasi.
  • Älä liioittele.

Miten luottamus vaikuttaa?

Luottamuksen merkitystä organisaatioissa on tutkittu laajasti. Eri tutkimuksissa on löytynyt ainakin seuraavia vaikutuksia:

  • Parantaa työilmapiiriä, työtyytyväisyyttä ja johtamista.
  • Lisää viestinnän tehokkuutta ja yhteistyötä organisaatiossa.
  • Vähentää kontrollin tarvetta.
  • Lisää sitoutumista organisaatioon ja sen päämääriin.
  • Parantaa suoritustasoa.
  • Vähentää ristiriitoja ja helpottaa niiden ratkaisemista.
  • Helpottaa muutosten läpivientiä.
  • Lisää innovatiivisuutta.
  • Vähentää muodollisten sopimusten suhteellista merkitystä ja tarvetta, ajankäyttö yksityiskohtaiseen kirjaamiseen vähenee.

Teksti: Olli Manninen

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *