Ketkä organisaatiossasi pääsevät ääneen?

Helsingin Sanomat julkaisee päivittäin naisten osuuden kaikista haastateltavistaan prosenttilukuna. Organisaatioiden viestintä- ja markkinointitehtävissä toimivien ja viestintätoimistojen kannattaisi ottaa käyttöön vastaava tai jopa laajennettu seuranta. Olisi kiinnostavaa ja hyödyllistä tietää, miten eri ikäryhmät, ammattiluokat ja sukupuolet ovat edustettuina organisaation viestinnässä, kuten lehdistötiedotteissa ja sosiaalisessa mediassa.

Organisaatioiden viestinnällä ja viestintätoimistoilla on usein sormensa pelissä siinä, kuka organisaatiosta valikoituu median haastateltavaksi tai ketä siteerataan lehdistötiedotteissa. Toimittaja voi toki halutessaan etsiä organisaatiosta haastateltavan itsekin, mutta yleensä organisaation viestintävastuut määrittelevät, kuka mitäkin asiaa kommentoi. Viestinnän ammattilaiset toimivat siis median tapaan portinvartijoina.

En löytänyt tätä kirjoitusta laatiessani nopeasti tuoretta tietoa siitä, millainen osuus toimitustyön lähteistä on niin sanottua viestinnällistä materiaalia. Elisa Juholinin Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön -kirjassa vuodelta 2006 on heitetty ilmaan hurjalta kuulostava arvio, jonka mukaan jopa 70 prosenttia median julkaisemasta aineistosta olisi peräisin toimitusten ulkopuolisilta toimijoilta. Toisaalta toimitustyötä tarkastelevassa pro gradu -työssä on annettu jopa niin alhainen arvio kuin 10 prosenttia (Hellevi Mauno, 2012). Oman kokemukseni perusteella voin todeta, että laadukasta mediatyötä tekevät organisaatiot saavat varsin hyvin näkyvyyttä puhehenkilöilleen, kun heillä on uutta, kiinnostavaa tai tärkeää sanottavaa.

Tunnistetaan vastuumme viestinnän monimuotoisuudesta

Koska organisaatioiden viestintätyö siis tuottaa tuloksia mediassa, pitäisi meidän viestintäammattilaisten tunnistaa vastuumme viestinnän monimuotoisuudesta. Kannustaisinkin viestintäorganisaatioita käyttämään vaikkapa vain yhden tunnin työaikaa sen kartoittamiseen, ketkä edustavat organisaatiota mediassa. Onko puhehenkilöiden valikoima tavalla tai toisella vinoutunut vai edustaako se läpileikkausta organisaatiosta? Entä keitä ovat blogienne kirjoittajat ja miltä sosiaalisen median kanavanne näyttävät?

Jos viestintää tekevä organisaatio on kovin pieni, on toki ymmärrettävää, ettei puhehenkilöiden kirjo voi olla laaja. Lisäksi pidän hyvänä viestinnän periaatteena sitä, että parhaiten asiasta tietävä kommentoi.

Kannustan kuitenkin jokaista organisaatiota miettimään, voisiko mediassa edustavien joukko olla laajempi ja monimuotoisempi kuin nykyisin. Suosittelen myös, että viestintäorganisaatiot tarjoaisivat mediavalmennusta laajemmin kuin pelkälle johtoryhmälle. Tässä esimerkiksi julkishallinnon organisaatioissa on tehty paljon hyvää työtä.

Uskon, että viestinnän ammattilaiset voivat auttaa mediaa laajentamaan julkisuudessa esiintyvien ihmisten kirjoa tarjoamalla nykyistä monimuotoisemman valikoiman haastateltavia. Toivon myös, että niin media kuin viestintäorganisaatiotkin mittaisivat äänten monipuolisuutta myös laajemmin kuin pelkän sukupuolen kautta.

Toni Perez, OSG Viestintä, toimitusjohtaja

Kirjoittaja toimii viestintätoimisto OSG Viestinnän toimitusjohtajana. Hän haaveili aikoinaan lääkärin urasta, mutta parantaa nykyään maailmaa hyvän elämän viestinnän kautta. Hänen sydämensä sykkii pr-työn lisäksi korkealaatuiselle journalismille.

LinkedIn, www.osgviestinta.fi

#monimuotoisuus #hyvänelämänviestijät

 

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *