Viisauden alku on tietämättömyyden tunnistaminen

Jani Halme

Ihmisen suurimpia tarpeita on pätemisen halu. Kukapa meistä ei haluaisi olla hän, jota seisahdutaan kuuntelemaan, koska hänellä on tietoa, jota janoamme. Toisinaan houkutus olla äänessä ylittää arvostelukyvyn. Tällä hetkellä ilmiön näkee selvimmin keskustelussa tekoälystä.

Tekoälyn kehityksen vauhti teoriasta kohti käytäntöä on ollut huimaa seurattavaa. Sana muuttui lihaksi viime vuonna. Ratkaiseva pala oli suurelle yleisölle entuudestaan tuttu käyttöliittymä. Niin virtuaaliavustaja ChatGPT:n, kuin vaikkapa kuvitustekoäly Midjourneyn taikuuden pääsee jokainen kirjoitustaitoinen itse kokemaan. Juuri näpyttely käynnisti tekoälyn demokratisoitumisen.

Kerkevimmät markkinoinnin suunnittelijat ovat tehneet chatboteista uskollisen luonnostelukumppanin. Siltä pyydetään asiakkaan tarpeisiin viittä eri jalkautusideaa, jotka sitten hylätään tai otetaan jatkokäsittelyyn. Tai tilataan kuvitusideaa mainokseen. Sana kerrallaan, yrityksen ja erehdyksen kautta edeten. Toimittajat pyytävät samaista tekoälyä kääntämään ja referoimaan työn alla olevaan juttuun liittyvän vieraskielisen, pitkän kirjoituksen.

Ihminen lentää konetta, mutta apupilotilta saadaan suuntaa.

Julkaistuja töitä tai jaettuja vinkkejä enemmän ilmassa on ollut täpäkkää pätemispuhetta. LinkedIn, Twitter ja podcastit ovat täyttyneet pyöreästä puheesta, jossa faktaäänellä kerrotaan, että ihan kaikki muuttuu. Nyt se laulaa itsesäveltämänsä biisit siinä sivussa, kun parantaa sairaat ja kirjoittaa kirjat.

Minua tekoälypuheen mittasuhde ja dramaattisuus ei puhuttele. Koska minulla on olo, että moni puhuu silkasta puhumisen tottumuksesta.

Meidän kaikkien kannattaisi juuri nyt kuunnella puolalaisrunoilijaa Wislawa Szymborskaa. Etenkin sitä hetkeä, kun hän otti vastaan Nobelin kirjallisuuspalkinnon sanoen: ”Arvostan hyvin paljon kahta pientä sanaa: En tiedä.”

Pönäkkää puhetta kiinnostavampia ovat pienet ihmeet, joilla on suuri vaikutus.

Väitän että jokaisen markkinointialan ammattilaisen kannattaa suhtautua tekoälyyn juuri kuten Szymborska koko elämään. Iloitsemalla siitä, ettei tiedä. Hän jatkoi puheessaan, että vaikka kyseessä on vain kaksi pientä sanaa, on niillä vahvat siivet. Ja juuri noin se on. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, mitä tekoälyn käytön helpottuminen yhdistettynä alati kehittyviin kielimalleihin ja valtavaan laskentatehoon tulee itse kullekin tarkoittamaan. Se on eksponentiaalisten teknologioiden perusluonne.

Nopeimmin pääsee kärryille, kun ei käytä kenenkään – semminkään omaa – aikaa yleisviisasteluun siitä, että paljon muuttuu. Se on sanomattakin ja kirjoittamattakin selvää. En käyttäisi happea myöskään rehvasteluun, kuinka monta vuotta kenenkin firmassa tekoälyä onkaan jo hyödynnetty. Etumatka on todennäköisesti jo kiinni kurottu.

Elämme jylhiä aikoja, se on selvää. Pönäkkää puhetta kiinnostavampia ovat pienet ihmeet, joilla on suuri vaikutus.

Tällä viikolla hurmaannuin ChatGPT:n avustamana automaattisesti syntyneestä kampanjaraportista, jonka tekoäly rakensi sille syötetyn Excel-tiedoston pohjalta. Hämmästyttävän esittelykuntoinen esitys valmistui muutamassa sekunnissa.

Yksikään tolkuissaan oleva firma ei syötä julkisiin, kaikille avoimiin tekoälyihin yhtään mitään.

Tai myynninmallinnos, jossa löydettiin syy-seuraus-suhteita tekojen ja tulosten syntymisen väliltä. Tai selainlaajennus, joka kuuntelee Teams-kokouksia ja tekee keskustelujen pohjalta välittömästi muistion. Sekä tietenkin buukkaa kalentereista samalle porukalle seuraavan kokouksen.

Noiden olemassa olevien apuvälineiden käyttö edellyttää suljettua tekoäly-ympäristöä. Yksikään tolkuissaan oleva firma ei syötä julkisiin, kaikille avoimiin tekoälyihin yhtään mitään. Tämän vuoden suuri ilmiö tuleekin olemaan suljettujen puutarhojen ja niiden aitojen takaa löytyvien hiekkalaatikoiden yleistyminen.

Yritykset voivat hyödyntää vain sellaisia tekoäly-ympäristöjä, joissa yrityssalaisuudet ovat turvassa. Siellä niihin voidaan yhdistää muita arvokkaita tietovarantoja. Tällaisia ovat WARCin tyyppiset erittäin kalliit insight- ja tutkimustietopankit, joihin yleisillä tekoälyillä ei ole pääsyä. Tietovarantojen yhdistäminen on monelle mainostajalle järkevä ja kilpailuetua tuova syy kumppanoitua muiden toimijoiden kanssa. Eli olla tekemättä tekoälyratkaisua itse.

Mikrotason ihmeet johtavat tekoälyn käytön nopeaan yleistymiseen yrityksissä. Sen tapahtuminen vastaavasti edellyttää luottamusta ja laadukasta dataa. Eli suljettuja ympäristöjä ja arvokkaita tietovarantoja.

Sillä mitä parempaa ja tarkempaa tietoa tekoälylle annetaan, sitä parempia tuloksia siltä saadaan. Ja sama toisinpäin.

Jani Halme
Kirjoittaja on ToinenPHD:n luova johtaja

Artikkeli on julkaistu MRKTNG-lehdessä 2-2023

 

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

twelve − one =