Luovuusalkion anatomia

Sanna Laakkio MARK

Kävin ystäväni kanssa mökillä keskustelua Luova työelämä 2030 -hankkeestamme ja pallottelimme villisti ajatuksia luovuudesta puolin toisin. Jo alkuun totesimme yhdessä, että luovuus on kuin ilma – sitä on kaikkialla ja ilman sitä emme voi elää.

Itse lähestyn luovuutta erittäin sisäsyntyisesti ja luonnollisesti. Se on ollut aina läsnä elämässäni ja olemuksessani, tavassani nähdä ja käsitellä elämää. Olen aina ollut visuaalinen, luonut uusia ajatuksia ja asioita lapsesta asti ja olen myös ajautunut elämässäni onneksi ympäristöihin, joissa tätä on ruokittu ja vahvistettu. Ystäväpiirini koostuu sekalaisesta ryhmästä voimakkaasti eri tavoin ajattelevia ihmisiä kaikilta aloilta ja elämänkatsomuksista. Suvaitsevaisuus on ollut läsnä läpi elämän. Olen erittäin utelias ja lapsenomainen, suurpiirteinen ja kerroksellinen. Minulle tärkeintä on matka, ei se koska ja miten päästään perille. Moni on sanonut, että minua on vaikea määrittää. Olen usein kuullut itseäni kuvailtavan luovaksi ja se on vahvistanut luovaa identiteettiäni läpi elämän.

Ystäväni on keski-ikäinen ”jäyhä jätkä”, mustavalkoisempi, ja hänellä on tarve hallita asioita. Harkittu ja hillitty insinööri, joka rakastaa pivot-taulukoita ja asioiden laskentaa ja prosessoimista. Asioilla tulee olla selkeä alku ja loppu, matka tulisi taittaa mielellään systemaattisesti edeten. Hänellä on kilpaurheilutausta, ja jos hän jotain tekee, hän tekee sen tosissaan. Pitää saada aikaan jotain konkreettista, ja mielellään paljon. Hän on ympäröinyt itsensä enemmän samanlaisilla ihmisillä, sellaisilla, jotka ovat kaivanneet vahvaa näkemystä ja johtamista, erityisesti häneltä. Hän on myös vahvalla tuotekehittäjän mindsetillä varustettu jatkuva uudistaja.

Kumpikin olemme johtavassa asemassa ja jaamme vahvasti uteliasuuden, ihmisten arvostamisen, yhteistyön, avoimuuden ja jatkuvan kehittymisen ja kehittämisen arvomaailman. Kun erilaisia näkemyksiä törmäytetään, syntyy lähes poikkeuksetta jotain uutta.  Niin syntyi nytkin. Pallottelustamme luovuudesta syntyi luovuusalkio. Ihastelimme ja täydensimme sitä kaksi päivää! Jestas miten suurta iloa tuotti, kun epämääräisenä pidetty luovuus sai ruutupaperille selkeän ilmentymän. Hieman on ollut heikkoa aktiivisuus biologian tunneilla kouluaikana, mutta tämä alkio tuntui kuitenkin heti tutulta. Alkio on parantava ja uutta luova jo itsessään. Jos siis ajatellaan luovuutta alkiona, luovuusalkiona, pohdiskeluissamme se koostuisi jotenkin näin:

Yksilöluovuudesta, jossa avainasemassa ovat yksilön luovuuden muodostavat ominaisuudet – rohkeus, uteliaisuus, toimeenpanokyky, näkemyksellisyys, avoimuus jne. Se, miten hyvin yksilö saa elämässään ja työssään hyödynnettyä luovan potentiaalinsa, riippuu paljon siitä, miten turvalliseksi hän olonsa kokee ja miten ympäristö antaa luovuudelle tilaa ja arvoa. Merkittävää on myös se, onko yksilö riittävän rohkea altistamaan itseään tilanteille, joissa uusia ajatuksia ja toimintatapoja pääsee kokeilemaan läpi elämän ja sopivasti kehityskauteen nähden.

Luova työelämä 2030 -hankkeemme ensimmäisessä vaiheessa annamme ensimmäistä kertaa ikinä sinulle mahdollisuuden selvittää oma luova potentiaalisi – tee see osoitteessa www.luovuusindeksi.fi.

Parviluovuus on luovuusalkion seuraava osa. Jos ajatellaan vaikkapa maailman suurimpia haasteita kuten ilmastonmuutosta, talouskriisiä tai pandemiaa, saamme edistettyä niitä suotuisaan suuntaan parviluovuuden avulla. Meillä on yhdessä jokin ongelma tai haaste, johon me yhdessä haluamme löytää ratkaisun. Miten enemmän ja mitä erilaisemmin näkökulmin me yhdessä lähestymme yhteisiä ongelmiamme, sitä varmemmin löydämme niihin myös kestäviä ratkaisuja. Parviluovuus on myös erittäin nopea liikkumaan ja siksi on tärkeää, että sitä ohjataan joko pienen ydinryhmän voimin tai kollektiivisesti oikeaan suuntaan.

Sisältöluovuus on ehkä toinen niistä luovuuden ilmentymistä, joka on tuttu ja tunnustettu yleisesti. Tässä luovuuden osassa asustaa mm. kirjallisuus, taide, musiikki, viihde ja mainonta – markkinointi laajemminkin. Liian usein luovuus on meille vain tämän pienen osa-alueen tehtävä ja etuoikeus. On totta, että sisältöluovuus on erityinen ja uskon, että voisimme ammentaa sen sisältämästä herkkyydestä ja luomisvoimasta paljon myös muihin luovuuden osa-alueisiin. Erityisesti tätä yhdistämällä seuraavin osa-alueisiin, saadaan työelämässä mielettömiä asioita aikaan.

Markkinoinnin alalla sisältöluovuus on erittäin voimakasta, ja siksi koen, että alamme ammattilaisia tulisi hyödyntää huomattavasti laajemmin Oy Suomi Ab:n menestymisen ajureina. Sisältöluovuus pitää sisällään paljon markkinoinnin osa-alueita designista palvelumuotoiluun, luovasta suunnittelusta markkinoinnin automaation laajamittaiseen hyödyntämiseen. Toki sisältöluovuudella voidaan rakentaa myös vahva brändi, joka puhuttelee, sitouttaa ja sälyttää arvonsa myös haastavina talousaikoina. Sisältöluovuuden täydet tehot saadaan irti, kun uskaltaudumme yksilöinä viemään oman sisältöluovuutemme ympäristöihin, joissa on eri tavalla maailmaa näkeviä ja kokevia ihmisiä kuin me itse olemme. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että se todellakin kannattaa!

Prosessiluovuus ilmentyy paljon tuotantoluovuudessa. Olemme vahvasti tuotantolähtöinen maa ja siksi tämän luovuuden lajin edustajia on meillä työelämässä erittäin paljon. Tänä päivänä muuttuvassa maailmassa tarvitaan kuitenkin prosesseja entistä enemmän, jotta energia saadaan valjastettua mahdollisimman tehokkaasti, oli kyseessä tuotantokone tai ihminen. Nykyään kuitenkin prosessiluovuuden merkitys korostuu, jotta ketteryys säilyy niin tuotannossa kuin ihmisissäkin. Prosessiluovuudessa on arvokasta miettiä, mitkä prosessin vaiheet luovasti joustavat ja mitkä ovat ne osa-alueet, jotka pitävät energian liikkumassa oikeaan suuntaan kokonaisuutena.

Palvelulla voi saavuttaa merkittävää kilpailuetua ja oikeastaan se alkaa olla merkittävin asia, jolla erottua.

Keksintö- ja innovaatioluovuus on tietysti uuden synnyttämistä. Aikoinaan vaikka puhelin ja sähkö ovat olleet tämän luovuusalkion osan synnyttämiä. Samalla tavalla niiden hyödyntämisen mahdollisuudet ovat osa jalostettua keksintö- ja innovaatioluovuutta. Muuttuvassa maailmassa olisi hyvä jokaisen miettiä, koska on tarvetta synnyttää oikeasti uutta, ja koska kevyt vanhan kehittäminen riittäisi. Liian usein tänä päivänä haetaan nopeita muutoksia ja tuloksia, ja siksi uuden synnyttäminen tuntuu houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Uuden synnyttäminen on kuitenkin erittäin paljon energiaa vievää ja usein siihen ei osata varautua tarvittavin resurssein.

Liiketoiminta- ja palveluluovuus ovat Oy Suomi Ab:n ja oikeastaan myös yksilöiden kehittymisen ytimessä. Jotta kaikessa olisi joku järki, työssä ja elämässä, on sen tuotettava jotain selkeää arvoa. Rakenteet työelämässä ovat murtumassa, mikä mahdollistaa luovat ratkaisut liiketoiminnan raameissa ja toimintatavoissa. Palvelulla voi saavuttaa merkittävää kilpailuetua ja oikeastaan se alkaa olla merkittävin asia, jolla erottua, kun kaikilla tekniset ja taktiset ominaisuudet ovat samoja.

Näin me ystäväni kanssa purimme luovuuden alkion atomeiksi. Tärkeä henkilökohtainen työstö osana Luova työelämä 2030 -hanketta, jolla haluamme auttaa jokaista teitä ymmärtämään ja hyödyntämään omaa luovaa potentiaalianne erityisesti työelämässä.

Kun kertasin löydöksiämme luovuusalkiosta, ajattelin, että luovuushan on todellinen työelämän supervoima – meille kaikille! Uskon, että luovuuden lisääntyessä lisääntyy myös hyvinvointi suomalaisessa työelämässä, sillä luovuus vaatii aina ympärilleen avoimuutta ja turvallisuudentunnetta. Saan siis olla mukana luomassa lopulta parempaa työelämää Suomeen!

Sanna Laakkio
MARK Suomen Markkinointiliiton toiminnanjohtaja
Luova työelämä 2030 -hankkeen johtaja
Valmentaja, puhuja, tietokirjailija, näytelmäkäsikirjoittaja

Ps. Laita viestiä tai soita, jos haluat jakaa ajatuksesi tai vaihtaa ajatuksia Luova työelämä 2030 -hankkeeseen liittyen!

LUOVA TYÖELÄMÄ 2030 -hanke

Luovuus on kriittinen työelämän kyky. Luovuutta tarvitaan vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista, uusien teknologioiden hyödyntämistä, kehittämään työelämän innovaatioita, tuottamaan kaupallisia innovaatioita ja tekemään suomalaisesta työelämästä maailman parasta. Hanketta johtaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry ja se on osa TYÖ2030-ohjelmaa. Kumppaneina hankkeessa ovat Marketing Finland, Teknologiateollisuus, Tivia, Henry, TEK, VTT ja Aalto. Asiantuntijana hankkeessa toimii Yellow method. Media-, markkinointi- ja sisältökumppaneina toimivat MRKTNG, Grundlage ja WeAreOpen. Hankkeen todellisena muutosvoimana toimii yksilöiden, yritysten ja liittojen tiivis yhteistyö. Lisätietoja: Markkinointiliiton toiminnanjohtaja Sanna Laakkio, sanna.laakkio@markkinointiliitto.fi.

TYÖ2030-ohjelma

TYÖ2030-ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin. Toimintatapoja uudistamalla voidaan vaikuttaa työllisyyteen, talouteen, kilpailukykyyn sekä Suomen työelämäbrändiin maailmalla. Vuonna 2020 käynnistynyt TYÖ2030-ohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, ja sen on tarkoitus jatkua yli hallituskausien aiempien kansallisten työelämän kehittämisohjelmien tapaan. TYÖ2030-ohjelman tavoitteet: Vauhdittaa toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä suomalaisilla työpaikoilla. Vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria. Nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi. Nostaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

LUOVA TYÖELÄMÄ 2030 -hanke

Hanketta johtaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry ja se on osa TYÖ2030-ohjelmaa. Kumppaneina hankkeessa ovat Marketing Finland, Teknologiateollisuus, Tivia, Henry, TEK, VTT ja Aalto. Viestintäkumppanina Grundlage. Asiantuntijana hankkeessa toimii Yellow method. Hanke jakautuu vuoden 2022 aikana kolmeen päävaiheeseen: Yksilötason testi, selvitys, mallit ja oppiminen, yritys- ja yhteisötason mallit ja oppiminen, yleiset mallit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

19 − 1 =