Avidlyn digimarkkinoinnin asiantuntija, Edinburghissa asuva strategi Linda Koskinen tarkastelee blogissaan sosiaalisen median kauppapaikkojen nousua sekä ilmiön vaikutuksia suomalaisiin kuluttajiin ja digitaalisen markkinoinnin käytäntöihin.
Digimarkkinoinnin strategina mietin usein, mitkä trendit ja käytänteet seuraavaksi rantautuvat Suomeen täältä Iso-Britanniasta, ja miten se vaikuttaa digimarkkinointiin. Yksi huomioistani on, että sosiaalinen media on uusi kauppatori ja ostopäätöksen sekä itse ostoksen tekeminen on helpompaa kuin koskaan.
Algoritmit ohjaavat ostopäätöstä ja markkinointimateriaalien taso laskee
Avaan TikTokin, ja käyntiin lävähtää live, jossa nuori nainen huutaa, että tarjous on voimassa vain seuraavat viisi minuuttia. Ostot pitää tehdä nyt, muutoin huippuhinnat menevät ohi. Videolla on tuhansia katsojia. Kommentteja ja tykkäyksiä satelee.
Suomalaisena hieman ahdistun tällaisesta, mutta tunnistan brändin, joten laitan sivun seurantaan.
Seuraavassa suositusvideossa onkin tuttu vaikuttaja, joka kertoo kuinka hyvä tämä livessä myyty tuote on, ja huomaan kelaavani takaisin liveen. Vielä kaksi minuuttia, ehdin hyvin klikkaamaan osta painiketta ja tilaamaan tuotteen, joka saapuu kotiovelle muutamassa päivässä.
Tiliotteestani saan taas ihmetellä, mihin kaikki rahat menivät. Kyseenalaistan omat markkinointitaitoni, kun huomaan olevani keskinkertaisen markkinointisisällön uhri.
Suomessa asuessani seurasin muutamia tuotelivejä, mutta olin skeptinen niiden toimivuudesta, enkä ostanut mitään. Aiemmin jopa korneiksi luokittelemani livet saavat minut nyt sitoutumaan ja lisäämään tuotteita ostoskoriin. En kutsuisi tätä perinteisesti tutuksi laadukkaaksi markkinoinniksi, mutta se selvästi tuottaa myyntiä – ja on tehokasta.
Kiire puhuttelee
Mikä minut saa toimimaan? Onko se kiireen tuntu, jota esiintyjä livessä luo, vai onko se kenties sosiaalisen median luoma yhteenkuuluvuuden tunne? Haluanko olla yksi heistä, jotka saavat ilmaisen tuotteen kaupan päälle? Vai haluanko nähdä tilaukseni pakattavan livessä muiden seuratessa?
Vieläkään en ole poistanut TikTokkia puhelimestani. Saan sieltä helposti haettua tietoa tuotteista, joista olen kiinnostunut, ja lisäksi siellä on hyviä tarjouksia ja ostaminen on niin helppoa ja mukavaa.
Sosiaalisen median ja yhteisöjen hyödyntäminen luovat kasvua
Kuvailemallani ilmiöllä on kaksi kulmaa, jotka yhdessä saavat aikaan verkkokaupankäynnin perinteitä rikkovan cocktailin:
- Social commerce – sosiaalinen kaupankäynti, joka kuvaa sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa sitouttavaa ostoskokemusta.
- Community commerce – yhteisöllinen kaupankäynti, joka puolestaan kuvaa uudenlaista word-of-mouth markkinointia, jossa influensserit ja muut sisällöntuottajat luovat viihdyttävää mutta myös vakuuttavaa sisältöä, joka tähtää suoraan myyntiin.
Statistan tutkimuksen (2024) mukaan social commercen osuuden verkkokaupankäynnistä voi olettaa kasvavan maailmanlaajuisesti jopa 20 prosenttiin jo vuoden 2025 aikana.
TikTok Shop on ollut vahvimmillaan Aasiassa, mutta se laajenee jatkuvasti vahvasti myös länsimaisilla markkinoilla. Euroopassa TikTok Shop on jo yritysten käytettävissä Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Näiden lisäksi se kasvaa myös Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Iso-Britanniassa Retail Economics ennustaa, että social commerce -markkina tulee kasvamaan nykyisestä 7.4 miljardista jopa 16 miljardiin vuoteen 2028 mennessä.
Milloin Suomessa?
Social commercella on jo merkittävä vaikutus kansainvälistymisestä haaveileville suomalaisille verkkokaupoille, mutta alustojen rantautumista Suomeen saadaan vielä varmasti odottaa. Odotammehan me vieläkin Amazonia, jonka on aavisteltu tulevan Suomeen tänä tai ensi vuonna.
Tällä hetkellä ostoslivet ovat harvojen käytössä. Näihin törmään lähinnä kosmetiikkaverkkokauppojen someprofiileissa. Arvontojen ja muiden markkinointitekniikoiden lisäksi itse somealustalta ostosta ei pysty tekemään, vaan verkkokauppaan on siirryttävä selaimella.
Tämä on hyvä tapa valmistautua uuden teknologian rantautumiseen, ja olen varovaisen positiivinen niiden todellisesta vaikutuksesta verkkokauppamyyntiin, tällaisinaan.
Suomalaiset ovat kuitenkin melko varautuneita uusien teknologien ja alustojen kanssa, joten vaikka teknologiat rantautuisivatkin Suomeen, mukautuminen uuteen tulee kestämään jonkin aikaa. Tekemässäni pro-gradu tutkimuksessa vuonna 2021 haastattelemani milleniaalit ja zoomerit kokivat verkko-ostamisen yhä hieman turvattomaksi ja haastavaksi, vaikka Suomessa ensimmäinen verkkokauppa avattiin jo 1995. Haasteena oli etenkin Suomen hitaamman puoleinen jakeluverkosto. Vähäinen tarjoama toimivia verkkokauppojen mobiiliapplikaatioita hidastaa paljon verkko-ostamisen yleistymistä pienillä ruuduilla.
Lisää mobiiliostamisen näkymistä voi lukea esimerkiksi täältä.
Linda Koskinen
Kirjoittaja on digimarkkinoinnin asiantuntija Avidyssä, joka asuu tällä hetkellä Edinburghissa.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.