Viestinnän trendit 2024: Tekoäly, kyberhäirintä, vastuullisuus ja etiikka 

Christina Forsgård

Tekoäly rulettaa monin tavoin, sanoo Netprofilen perustaja ja partneri Christina Forsgård arvioidessaan vuoden 2024 viestinnän trendejä.

Tekoälyn hyödyntäminen luovasti eri tarkoituksiin, kuten ideointiin, kirjoittamiseen, kuvalliseen tuotantoon ja vaikka tulevaisuuden visiointiin räjäyttää viestinnän määrän. 

Esimerkiksi Microsoft Co-pilot tulee mahdollistamaan monikielisen viestinnän kasvun tekoälyn automatisoidessa ja helpottaessa kulttuurillisesti kohteliaiden sähköpostiviestien luomista. Forsgård korostaa, että ihmisellä on tärkeä rooli paitsi tekoälyn vastuullisessa ja tarkoituksenmukaisessa käytössä, mutta myös sen valvonnassa, jotta viestinnästä ei tule kakofonista tai tuota valtavaa määrää sisällöllistä roskaa. 

”Ajattelua ei saa ulkoistaa. On ymmärrettävä ja tiedettävä todella paljon asioita, jotta tekoälyä voi käyttää vastuullisesti. Jos tekoäly kertoo käyttäjälleen jotain uutta, hälytyskellojen pitäisi soida”, hän painottaa.

”Emme saa laiskistua. Parhaimmillaan tekoäly voi tehostaa työskentelyä jäsentämällä kaaosta ja muistuttamalla käyttäjää jopa itsestäänselvyyksistä. Meistä voi tulla parempia tietotyöläisiä erityisesti ammatillisesti moniulotteisella viestintäalalla. Pystymme tuottamaan lisäarvoa ja ymmärtämään erilaisia sidosryhmiä aikaisempaa paremmin”, Forsgård jatkaa

Eettiset periaatteet ovat hyvä ohjenuora tekoälyn käyttöön. Kansainvälinen viestintätoimistojen liitto ICCO julkaisi Varsovassa pidetyn Global Summit 2023 -huippukokouksen yhteydessä periaatteet AI:n käytöstä PR:ssä. Liiton etiikkapuheenjohtajana Forsgård johti valmistelutyötä. Useiden maiden jäsenliitot ovat laatineet omat ohjeensa tekoälyn käyttöön markkinointi- ja viestintätoimistoissa tai sitoutuneet suoraan Warsaw Principles -nimellä kulkeviin ICCO:n periaatteisiin. 

Ajattelua ei saa ulkoistaa. On ymmärrettävä ja tiedettävä todella paljon asioita, jotta tekoälyä voi käyttää vastuullisesti.

On selvää, että tekoäly vie tietotyön työpaikkoja samalla kun uusia syntyy tilalle. Forsgårdin mukaan erityisesti tehtävät, jotka eivät sisällä kriittistä ajattelua, uteliaisuutta, vastuullisuutta ja jatkuvaa oppimista, vähenevät ja häviävät. ”Aloitustyöpaikkojen määrä vähenee laatuvaatimusten kasvaessa. Kriittistä ajattelua ja vastuun kantamista on siksi kehitettävä jo opiskeluaikana.”

Jokaisen olisi hyvä miettiä viimeistään nyt tekoälyn vastuullista hyödyntämistä omassa työssään. Forsgård kannustaa ideoimaan käyttötapoja yhdessä kollegoiden kanssa. Mahdollisuudet ovat loputtomat, ja muutos sekä viestintään että liiketoimintaprosesseihin on merkittävä, kun tekoälyä aletaan integroimaan omiin ympäristöihin. 

Kyberhäirintä ja informaatiovaikuttaminen lisääntyvät

Digitaalisuuden ja tekoälyn myötä maailma on entistä haavoittuvampi. Informaatiotilassa tapahtuva kyberhäirintä ja informaatiovaikuttaminen digitaalisissa ympäristöissä lisääntyvät ja tekoälyä voidaan käyttää meitä vastaan tavoilla, joita emme vielä edes ymmärrä. 

”Meidän on varauduttava siihen, että asiakkaidemme liiketoimintaan ja maineeseen voi kohdistua kompleksisia uhkia, kuten hybridivaikuttamista. Geopolitiikan jännitteet asettavat ennennäkemättömiä haasteita kriittisten informaatiotilojen huoltovarmuudelle sekä Suomen ja suomalaisten yritysten mainepääomasta huolehtimiselle”, Forsgård muistuttaa.

Yrityksiä voidaan lamauttaa kyberhyökkäyksillä, sometilien kaappauksilla ja valheellisella tiedolla. Esimerkiksi alkuperäiseltä näyttävä brändikampanja voidaan muokata vahingolliseksi. Deep fake -teknologialla on helppoa, nopeaa ja edullista tuottaa uskottavalta vaikuttavia ja yllättävän tehokkaita videoita. Julkisuudessa näkyvien henkilöiden hyödyntäminen vahingollisissa informaatiokampanjoissa yleistyy. 

Lisää vastuullisuutta ja eettisyyttä toimintaan 

Kolmanneksi keskeiseksi trendiksi Forsgård nostaa vastuullisuuden ja etiikan. ”Meidän on tunnettava asiakkaamme, kuten jo lakikin edellyttää. Ketä vain ei voi ottaa asiakkaaksi, tosiasialliset edunsaajat on selvitettävä ja varmistettava, etteivät ne ole pakotelistalla olevia henkilöitä tai organisaatioita. Lain noudattamisen lisäksi meidän on otettava enemmän vastuuta siitä, millaisia asioita edistämme asiakkaillemme,” Forsgård painottaa. 

Forsgårdin mielestä viestintätoimialan tulisi ottaa yhteiskunnallista vastuuta samalla tavalla kuin odotamme sitä asiakkailtamme. Käytännössä se tarkoittaa, että toimistoilla tulee olla ymmärrystä informaatiotiloihin liittyvistä riskeistä. Vastuullisuus- ja turvallisuusohjelmien tulee kattaa demokratian huoltovarmuuden kannalta keskeisten informaatiotilojen aktiviinen turvaaminen. 

Lain noudattamisen lisäksi meidän on otettava enemmän vastuuta siitä, millaisia asioita edistämme asiakkaillemme.

”Olemme valistuneina kansalaisina ja viestinnän ammattilaisina informaatiotilan huoltovarmuuden toimijoita ja takaajia. Meillä on iso vastuu siitä, mitä sisältöä tuotamme, mille alustalle, millä ehdoilla, ja miten seuraamme ja puolustamme näitä tiloja. Käytämme niin paljon valtaa, että meidän tulee ymmärtää viestintäteknologian tuomia haasteita yksityisyydensuojalle, turvallisuudelle ja mielenterveydelle”, hän jatkaa. 

Forsgård kehottaa myös miettimään, mitä kukin voi tehdä itse omien viestintävälineiden suojaamiseksi sekä tilien ja identiteetin kaappaamisen vaikeuttamiseksi. ”Työvälineisiin, datan säilyttämiseen ja tekoälyn käyttöön on suhtauduttava todella ammattimaisesti ja liiketoimintakriittisesti”, hän kiteyttää. 

Lue myös:  ICCO: Tekoälyn eettinen käyttö viestinnässä

Lopuksi kirjoittaja kysyi täydennystä trendeihin tekoälyltä:

Forefront AI:n mielestä interaktiivinen, visuaalinen, personoitu ja yhteisöllinen viestintä ja markkinointi kasvavat. Bing ehdotti autenttisuutta, inhimillisempää lähestymistä, somen kasvua Twitterissä, LinkedInissä ja TikTokissa ajatusjohtajuuden rakentamisessa, sekä datalähtöistä tarinankerrontaa. ChatGPT:n lista sisälsi inklusiivisuuden ja monimuotoisuusviestinnän, vaikuttajaviestinnän kehittymisen pitkäaikaiseen yhteistyöhön mikroinfluenssereiden kanssa sekä globaalin brändiaktivismin. 

Teksti: Minna Sundelin
Kuva: Peter Forsgård

Artikkeli on julkaistu MRKTNG 4-2023 -lehdessä.

 

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

13 + 17 =