Liikejuristin päätehtäviä yritystoiminnassa on avustaa yrityksiä välttämään kriisejä ennakolta, jolloin kyse on laajemmin ajatellen riskienhallinnasta ja toisaalta avustaa yrityksiä ulos kriiseistä, kun sellaisia joko ulkoisista tai sisäisistä syistä syntyy.
Keskityn tässä kirjoituksessa tarkastelemaan jälkimmäisiä tilanteita eli kysymys kuuluu, ”mitä tehdä, kun taivas putoaa”.
Insolvenssijuristina näkökulmani on vahvasti tilanteissa, joissa yrityksen kyky vastata velvoitteistaan on merkittävästi vaarantunut. Kassa ammottaa lähes tyhjyyttään tai markkina sulaa alta, jolloin liiketoiminnan jatkamisen edellytykset katoavat. Yrityksen johto ja omistajat joutuvat tällöin usein nopeasti ratkomaan, voidaanko kriisi ratkaista yksittäisillä toimenpiteillä tai onko yritys terveytettävissä erilaisten Turn Around -järjestelyjen avulla. Pahimmissa tapauksissa maksukyvyttömyyden uhatessa joudutaan turvautumaan lakisääteisiin maksukyvyttömyysmenettelyihin eli yrityssaneeraukseen tai konkurssimenettelyyn.
Olemme viimeisen reilun kahden vuoden aikana kohdanneet kaksi poikkeuksellista yritystoimintaan voimakkaasti vaikuttanutta ja vaikuttavaa ulkoista kriisiä, joita on ollut erittäin vaikea ennakoida etukäteen. 2020 alkoi maailmanlaajuinen Covid-pandemia ja helmikuussa 2022 Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Yritysten ja liikejuristin näkökulmasta kumpikin kriisi on voimakkaasti vaikuttanut markkinaan, logistiikkaan, ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja asenteisiin. Liiketoiminnan jatkumisen kannalta olennaista kummassakin kriisissä on asiakassuhteiden jatkuminen riittävällä volyymilla ja tämän asian taustalla yrityksen ulkopuolisen yhteiskunnan tuottama lisäsääntely. Juristin näkökulmasta olennaista tässä on aiemmin tehtyjen sopimusten sisältö ja niiden arviointi ja mahdollisuudet jatkaa ja kehittää liiketoimintaa kriiseistä huolimatta ja sopimuksia muokkaamalla.
Covid-pandemian aikana erilaiset sopimusten Force Majeure -ehdot avattiin ja niiden tulkintaa tehostettiin laajasti eri sopimussuhteissa. Maailmanlaajuinen pandemia kieltämättä täyttänee monissa tapauksissa Force Majeure -kriteerit eli sopimus ei enää sitoisi osapuolia ainakaan kaikilta osin, mutta liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta puhtaasti sopimuksiin ja niiden tulkintaan perustuva ajattelu ei läheskään aina johda hyvään lopputulokseen. Ei voida esimerkiksi aina lähteä siitä, että vuokralaisena toimivan yrityksen liiketoiminnan tyrehdyttyä vuokranantajan tulisi kärsiä vahinkoa maksamattomien vuokrien muodossa. Covid-pandemian aikana kehitettiin voimakkaasti käytäntöjä, joissa liiketoimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi vuokranantajat neuvottelivat ja sopivat kevennyksiä, uusia maksuaikatauluja ja muita järjestelyjä turvatakseen molempien sopijaosapuolten liiketoiminnan jatkuvuuden.
Neuvottelutie asiassa kuin asiassa johtaa useimmiten parempaan lopputulokseen kuin jatkuva riitely.
Sota Ukrainassa on eri liiketoimintoihin liittyen korostanut kansainvälisten pakotteiden vaikutuksia. On selvää, että pakotteet yritystoimintaan liittymättöminä ulkoisina rajoittavina seikkoina kriisiyttävät erittäin monia toimialoja ja yrityksiä. Liikejuristin näkökulmasta pakotteissa on kyse niiden sisällön hahmottamisesta ja sen analysoimisesta, minkälaiset liiketoimet ja kenen kanssa ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä. Kun edellä mainittu analyysi on tehty, on yrityksen muutettava liiketoimintaansa siten, että pakotteita noudatetaan. Tämä tarkoittaa useimmiten yrityksen tuotantoketjujen ja asiakassuhteiden uudelleenjärjestämistä eli toisin sanoen markkinan uudelleen arviointia ja mahdollisuuksien mukaan rakentamista.
”Siperia opettaa” on hyvä sananparsi myös yritysten kriisejä ratkottaessa. Pakko on varsin hyvä kannustin, mikäli johonkin asiaan ei ole ollut mahdollisuutta ennalta varautua. Neuvottelutie asiassa kuin asiassa johtaa useimmiten parempaan lopputulokseen kuin jatkuva riitely. Liikejuristi voi auttaa kriisistä ulospääsemisessä merkittävästi arvioimalla pelitilannetta ja luomalla realistisia vaihtoehtoja eteenpäin pääsemiseksi. Hyvin monessa kriisissä sinänsä vastapuolina olevat yritykset ovat samassa veneessä, kun ajatellaan liiketoiminnan jatkuvuutta.
Jari Salminen
toimitusjohtaja
Eversheds Asianajotoimisto
Kirjoitus on julkaistu MRKTNG 2-2022 -lehdessä (19.5.2022)
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.