Näin pääset alasi ajatusjohtajaksi

Etenkin tässä koronaviruksen aiheuttamassa kriisitilanteessa ovat muutamat brändit nousseet kerta toisensa jälkeen esiin mediassa, kun näiden brändien edustajilta on pyydetty lausuntoja, milloin mistäkin. Nämä niin sanotut ajatusjohtajat saavat paljon maksutonta huomiota henkilöinä, mutta samalla myös edustamalleen brändille. Samaan aikaan kun ajatusjohtajat jakavat vinkkejään ja näkemyksiään tulevaisuudesta, kilpailevissa yrityksissä pohditaan kateellisena, miten voitaisiin päästä samaan asemaan. Tässä blogissa jaan omia kokemuksiani sekä ajatuksiani ajatusjohtajan asemaan pääsemisestä.

Ajatusjohtaja ei ole oman alansa sokaisema
Toisin kuin voisi kuvitella, ajatusjohtajat eivät ole aina alansa suurimpia tai vanhimpia toimijoita. Päinvastoin, joukosta löytyy yllättävän paljon toimialansa uudempia tulokkaita. Yhteistä ajatusjohtajille on se, että he tuntevat kohdeyleisönsä ja osaavat ennustaa alansa tulevaa kehitystä.

Kohdeyleisön oppii tuntemaan vain kysymällä tai analysoimalla saatavilla olevaa tietoa. Ajatusjohtajat eivät kuitenkaan luota sokeasti kyselyiden kautta saamiinsa vastauksiin, vaan tuovat rinnalle itse analysoimaansa tietoa todellisesta asiakaskäyttäytymisestä sekä pystyvät peilaamaan näitä yleiseen kehitykseen. Ajatusjohtajat eivät siis keskity vain omaan alaansa, vaan seuraavat yleistä kehitystä maailmalla. Aika monen ajatusjohtajabrändin väki on saanut tehdä tutkimusmatkoja Piilaaksoon ja muihin kehityksen edelläkävijäkohteisiin sekä osallistua kansainvälisiin seminaareihin ja tapahtumiin.

Kerro avoimesti mitä tiedät
Jos haluat olla ajatusjohtaja, jaat tietoa avoimesti ja aktivoit kohderyhmäsi keskustelemaan aiheesta. Tästä syntyy ns. tiedon spiraali, eli jakamasi tieto synnyttää keskustelujen kautta uutta tietoa. Jotta keskustelu olisi laadukasta ja monipuolista, sen pitää olla avointa kaikille.

Usein ajatusjohtajien verkostossa keskustelevat myös kilpailijoiden edustajat sekä henkilöt, joiden kanssa et ehkä jaa samoja ajatuksia. Ajatusjohtaja ei siis usko tiedon panttaamiseen, vaan uskoo tiedon avoimeen jakamiseen sekä siitä syntyvään hyvään. Usein tähän liittyvät myös ketterät kokeilut, joissa yleisö osallistetaan testaamaan ideoita, palveluita ja tuotteita jo hyvin aikaisessa vaiheessa.

Ajatusjohtajat taitavat myös mediapelin ja tuottavat toimittajille säännöllisesti arvokasta tietoa. Ajatusjohtajan tarjoamasta barometristä voi tulla alalle tärkeä ilmapuntari tai tämän tekemään tutkimukseen voidaan nojata useissa eri medioissa. Tarjoamalla medioille kiinnostavaa ja ajankohtaista tietoa saa usein myös asiantuntijuutensa esiin.

Jos et saa artikkeleitasi hyvistä yrityksistä huolimatta esiin mediassa, voit aina ostaa niille näkyvyyttä advertoriaalien, natiivimainonnan, sosiaalisen median sponsoroinnin tai vaikuttajien kanssa tehdyn kaupallisen yhteistyön kautta. Viestien kohdentamisessa oman median kuten uutiskirjeen tai asiakaslehden käyttäminen tiedon jakamiseen on usein varteenotettava vaihtoehto.

Henkilöstö voi olla yrityksesi tärkein markkinointikanava
Uskottavin ja osuvin markkinointikanavasi on usein liian lähellä, ja siksi jää hyödyntämättä muilta kuin ajatusjohtajuutta tavoittelevilta yrityksiltä. Se on yrityksesi henkilöstö, jonka yhteenlasketut verkostot voivat helposti tavoittaa laajemmin ja kohdennetummin oikeat ihmiset kuin yksikään muu media. Siksi oma henkilöstö kannattaa valjastaa sanansaattajiksi. Markkinointijargonissa tätä kuvataan termillä ”social selling”. Jos mietit ensimmäisenä uhkakuvia siitä, miten henkilöstösi paljastaa tärkeimmät yrityssalaisuudet, et ehkä ole vielä valmis ottamaan alasi ajatusjohtajuutta. Sen sijaan, että tekisit tiukkoja rajoituksia siihen mitä yrityksestäsi voidaan somessa kertoa, kannusta henkilökuntaa jakamaan kokemuksiaan ja arjen tapahtumia.

Ajatusjohtaja ei pelkää kilpailuedun heikkenemistä
Tunnen paljon asiantuntijaorganisaatioita, joissa on valtava määrä osaamista, mutta ei alansa ajatusjohtajuutta. Tyypillinen syy siihen on kulttuuri, jossa tietoa varjellaan kaikin keinoin organisaation sisällä, ja tiedon jakamisessa nähdään vain uhkakuvia. Joskus on toki parempi olla kertomatta kaikkea kilpailijoille, mutta jos tavoittelet ajatusjohtajuutta, joudut hyväksymään jonkinasteisen epävarmuuden. Ajatusjohtajuuden riskinä on, että tietoa vuotaa kilpailijoille, ja pahimmassa tapauksessa nämä tekevät siitä oman liiketoimintansa.

Toisessa päässä vaakakuppia painaa kuitenkin kohdeyleisön luottamus, joka ansaitaan vain asiantuntemuksella. Ajatusjohtajuus voi tuoda merkittävää medianäkyvyyttä, jonka arvoa on vaikea mitata rahassa.

Riikka-Maria Lemminki
Marketing Finland

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *