Aikamme ongelmat eivät ratkea järkeilemällä – nyt tarvitaan radikaalia luovuutta 

Riikka Mäkikoskela, kuva Nita Vera

Uudenlaisissa tilanteissa vanhat toimintamallit ja ratkaisut eivät enää toimi. Tärkein taito voikin olla kyky poisoppia vanhoista toimintamalleista ja rohkeus ajatella toisin. Tarvitsemme aktiivista – jopa radikaalia – ja luovaa otetta.

Radikaalilla luovuudella tarkoitamme Aalto-yliopistossa rohkeaa uudistamista, joka muuttaa perustavanlaatuisella tavalla ihmisten, organisaatioiden tai toimialojen toimintatapoja. Luovuus tarkoittaa kykyä tuottaa ideoita ja toteuttaa niitä. Luovuuteen liitetään yleisesti myös uutuus ja hyöty.

Luovuus tarkoittaa myös joustavuutta mukauttaa toimintaa uusien haasteiden edessä tavoitteiden saavuttamiseksi, esimerkiksi kykyä vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Luovuuteen liittyy monia taitoja, ja erityisesti se sisältää kyvykkyyden yhdistää erilaisia taitoja ja näkökulmia sekä kyvyn siirtyä erilaisista ajattelemisen ja tekemisen tavoista toisiin. Monipuolisesti osaava pystyy luovimaan muuttuvissa tilanteissa. Erityisen tärkeä työelämätaito on se, miten pystymme siirtymään suorittavasta toiminnasta uutta luovaan tilaan.

Osana Luova työelämä 2030 -hanketta toteutettu Luovuusindeksi-kysely auttaa yksilöitä ymmärtämään omaa luovuuttaan, sen potentiaalia ja häiriötekijöitä. Tunnistamalla luovan suorituskyvyn elementit on luovuutta mahdollista ruokkia ja hyödyntää.

Kun vanhat ratkaisut eivät enää riitä

Yksi Aalto-yliopiston Radikaalin luovuuden strategisista kehittämishankkeista, Capacity Building of Creative Radicals (CBCR), vahvistaa Radikaalin luovuuden toimintakulttuuria (lue lisää aiemmin julkaistusta blogista). Nykytyöelämä edellyttää entistä enemmän yhteisöllistä vuorovaikutusta ja uudistumista. Myös systeemisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvitsemme uudenlaisia sosiaalisia taitoja: elämänlaajuista ja -pituista oppimista sekä kykyä oppia ja poisoppia yhdessä toisten ihmisten kanssa. CBCR-hanke tarjoaa Aallon henkilöstölle mahdollisuuden kokeilla riskinottamista turvallisessa ympäristössä ja luovaa organisaatiokulttuuria tukevia kehollisia vuorovaikutusmenetelmiä.

Hankkeen avasi Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) vanhempi yliopistolehtori Otto Scharmer Leading from the Future as it Emerges -luennollaan U-teoriasta ja transformatiivisesta oppimisesta. U-teoria on MIT:ssa ja Presencing Institutessa kehitetty työväline, joka on tarkoitettu viheliäisten ongelmien ratkaisuun yhteiskehittämisen (co-creating) projekteissa. U-teorian avulla voidaan löytää ja luoda uusia ratkaisuja ongelmiin, joita emme ole kohdanneet koskaan aikaisemmin.

Luovuudella on transformatiivinen luonne – se on uudistava kyvykkyys. Luovuus muuttaa asian toiseksi, esimerkiksi ongelman hyödylliseksi mahdollisuudeksi. Transformatiivisessa oppimisessa pyritään siirtymään vanhaa toisintavasta oppimisesta uudistavaan oppimiseen, jolloin luovuus on olennainen osa oppimisprosessia. Aistinen kokemus yhdistettynä mielikuvitukseen ja intuitioon mahdollistaa olemassa olevan ylittämisen, toisenlaisten todellisuuksien kuvittelun ja niiden kehkeytymisen (learning from the emerging future) sekä uusien tulkintojen ja merkitysten rakentamisen.

Luovuus luo minuutta ja yhteisöllisyyttä

CBCR-hankkeeseen kuuluu Arawana Hayashin ja Ricardo Dutran fasilitoimat Social Presencing Theater –työpajat, joissa kokeilemme sekä yksilöinä että tiimeinä radikaalia luovuutta ja transformatiivista oppimista. Avaamme tilaa myös muille tietämisen tavoille kuin rationaaliselle päättelylle ja kokeilemme rutiinien rikkomista. Käytämme improvisaation ja esittävien taiteiden menetelmiä, jotka tekevät näkyväksi sanoilla vaikeasti ilmaistavia asioita. Työpajojen tavoitteena on kehollisuuden avulla lisätä muutoskyvykkyyttä ja kollektiivista ymmärrystä.

Viime vuosina työelämäpuheessa on vahvistunut ihmiskeskeisyys. Luovuus on itsensä toteuttamista – se on hyvinvoinnin lähde. Luovasti työtä tehdessämme olemme aktiivisia ja osallistumme. Luovaa työtä tehdessämme rakennamme minuuttamme ja yhteisöämme. Luovan organisaation tunnuspiirteitä ovat vapauden ilmapiiri, sopivan vaativat haasteet, järkevä riskinotto, rakentava keskustelu ja yleinen luottamus ihmiseen. Kaikki tämä tuo työhön mielekkyyttä sekä ruokkii luovuutta ja työhyvinvointia.

Riikka Mäkikoskela

Kirjoittaja vetää Aalto-yliopiston Radikaali luovuus -strategiateemaa. Aiemmin muun muassa Tutkitun tiedon teemavuoden pääsihteerinä toiminut Mäkikoskela on valmistunut taiteen tohtoriksi Aalto-yliopiston Taiteen laitokselta vuonna 2015.

Aalto-yliopisto on yksi Luova työelämä 2030 -hankkeen kumppaneista.

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

LUOVA TYÖELÄMÄ 2030 -hanke

Hanketta johtaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry ja se on osa TYÖ2030-ohjelmaa. Kumppaneina hankkeessa ovat Marketing Finland, Teknologiateollisuus, Tivia, Henry, TEK, VTT ja Aalto. Viestintäkumppanina Grundlage. Asiantuntijana hankkeessa toimii Yellow method. Hanke jakautuu vuoden 2022 aikana kolmeen päävaiheeseen: Yksilötason testi, selvitys, mallit ja oppiminen, yritys- ja yhteisötason mallit ja oppiminen, yleiset mallit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

14 − 12 =