Valjasta utopiointi hyötykäyttöön

Koronakriisi on nopeuttanut teknologian käyttöönottoa useilla aloilla ja muuttanut radikaalisti työelämää. Ajatteluamme on syytä avartaa edelleen.

Korona-ajan poikkeusoloista ovat hyötyneet etenkin suuret kansainväliset teknologiajätit, jotka keräävät meistä yhä enemmän dataa.  Ne, jotka kontrolloivat dataa, kontrolloivat ja sanoittavat tulevaisuuttamme.

Dataa hallitsevilla yrityksillä on paljon vaikutusvaltaa tulevaisuuden suunnan määrittelyssä.

Sitran ennakointiin erikoistunut johtava asiantuntija Mikko Dufva sanoo, että nyt olisi oleellista keskustella, millä ehdoilla tulemme hyödyntämään teknologiaa ja millaisen roolin haluamme antaa teknologialle.

”Facebookin, Googlen, Applen tai Amazonin kaltaisilla dataa keräävillä ja hallinnoivilla teknologiayhtiöillä on paljon vaikutusvaltaa siihen, miten teknologiaa tullaan hyödyntämään uusien liiketoimintamallien ja palveluiden kehittämisessä”, Dufva sanoo.

Teknologiajättien tapa toimia vaikuttaa pitkälti, millaista maailmaa olemme rakentamassa teknologialla, joka sulautuu entistä tiiviimmin elämän kaikille osa-alueille.

”Siksi on myös mietittävä datan käytön eettisyyttä ja yksilönsuojaa”, Dufva sanoo.

Koska teknologian käyttöönotto muokkaa merkittävällä tavalla yhteiskuntaa, on tärkeää keskustella, kuka päättää teknologian hyödyntämisestä markkinoilla: yritykset, valtiot vai kansalaiset, vai kenties kaikki yhdessä.

Dufva puhuu mielellään reilusta datataloudesta, jossa menestyvät digitaaliset palvelut perustuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille.

”Reilun datan jakaminen yhteisillä pelisäännöillä tuottaa uutta kilpailuetua”, hän uskoo.

Disruptio ei näy tilastoissa

Datan hyödyntämiseen ja analysoimiseen Dufva peräänkuuluttaa kuitenkin kriittisyyttä.

”Numerot kertovat mitä on tapahtunut menneisyydessä, mutta niiden pohjalta ei välttämättä voi ennakoida tulevaisuutta tai saada esiin epäjatkuvuuskohtia eli disruptioita”, Dufva sanoo.

Jos yritykset keskittyvät vain oman toimialansa datan seurantaan, saattaa niiltä jäädä huomioimatta, mitä muualla tapahtuu. Alustatalous on kerta toisensa jälkeen yllättänyt monet toimialat, vähän samoin kuin koronapandemia.

”Koronapandemia on tehnyt selväksi, että nykyisessä yllätysten ajassa asiat voivat muuttua nopeasti. Se herättää toisaalta ahdistusta, mutta avaa epävarmuuden keskellä myös uusia mahdollisuuksia. Se pakottaa meidät ravistelemaan vanhoja ajatusmallejamme, kyseenalaistamaan totuttuja toimintatapoja ja avartamaan näkökulmiamme”, Dufva sanoo.

Tulevaisuuteen varautumisen tai suunnittelun näkökulman rinnalla Dufva suosittelee avartamaan ajattelua.

”Kyseenalaista nykyiset toimintamallit ja mieti, millainen maailma voisi olla tai millaiseen suuntaan haluaisit sen kehittyvän. Utopiointi eli utopioiden kuvitteleminen voi vahvistaa tulevaisuususkoa ja auttaa löytämään ja toteuttamaan yhteiskuntaa parantavia ratkaisuja”, Dufva sanoo.

Digitaalinen ja ekologinen loikka luovat uskoa tulevaisuuteen

Millaisia heikkoja signaaleja tai toimintatavan muutoksia tulevaisuuden ennakointiin erikoistunut Dufva on havainnut toista vuotta jatkuneen koronapandemian aikana?

”Alkuvaiheessa yrityksissä vallitsi skenaarioboomi. Hahmoteltiin nopeasti erilaisia vaihtoehtoisia kehityspolkuja ja haettiin niistä apua tulevaisuuden ennakointiin. Nyt skenaarioajattelua olisi hyvä viedä eteenpäin ja miettiä asioita kolmen horisontin kautta: nykyhetken, siirtymävaiheen ja tulevaisuuden vision kautta. Mitä hyvää haluamme vahvistaa, mihin uusiin ratkaisuihin tarttua ja mistä olemme valmiita luopumaan”, Dufva pohtii.

Etätyöskentelyn lisääntymisessä konkretisoituu koronapandemian käytännön vaikutukset.

”Aluksi työt siirtyivät verkkoon ja etätyöhön sopeutuvissa yrityksissä koettiin alkushokki, kun mietittiin, miten työt käytännössä saadaan järjestymään etänä. Nyt toimintatavat ovat alkaneet jalostua ja virtuaalityöskentely alkaa löytää toimivia käytäntöjä”, Dufva sanoo.

Digiloikan ohella Dufva toivoo koronapandemian edistävän myös ajattelua kohti ekologisempaa elämää ja arvomaailmaa.

”Suurkaupungeissa on alettu toteuttaa erilaisia ratkaisuja esimerkiksi pyöräilyn mahdollistamiseksi kaupunkiympäristössä. Luonto- ja lähimatkailu sekä lähiruuan suosion lisääntyminen viestivät, että kuluttajat ovat alkaneet pohtia valintojaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisääntynyt puhe maalle muuttamisesta ja kesämökkeilystä osoittaa, että ihmisiä kiinnostaa myös monipaikkainen asumismuoto”, Dufva sanoo.

Utopiointi vie yhteiskuntaa eteenpäin

Nähtäväksi jää, miten pysyviä näistä muutoksista tulee sitten, kun koronapandemia alkaa hellittää ja elämä palautuu normaaliin – vai palautuuko?

”Tulevaisuuden tutkijat ovat jo pitkään puhuneet postnormaalista maailmasta, jossa paluuta vanhaan normaaliin ei ole. Elämme ajassa, jossa yllätykset, epäjatkuvuudet ja ristiriitaisuudet yleistyvät. Nyt on aika ajatella uudella tavalla. Tulevaisuuden utopiointi on yksi keino uudistaa ajatteluamme, nähdä uusia mahdollisuuksia dystooppisten uhkakuvien sijaan ja kuvitella nykyistä toimivamman yhteiskunnan ihanteita”, Dufva sanoo.

Utopiointi ei ole pilvissä leijailevaa unelmointia, vaan pohjautuu nykytilan realistisiin lähtökohtiin jalostaen niistä parempaa tulevaisuutta.

Dufva siteeraa mielellään tulevaisuustutkija Fred Pollakia, joka jo 1950-luvulla totesi utopioiden olevan yhteiskuntaa eteenpäin vievä positiivinen ja kukoistava voima. Kun kyky luoda utopioita hiipuu, koko yhteiskunta kuihtuu. Näin voi käydä tulevaisuusvajeessa elävälle kriisitietoiselle yhteiskunnalle, jonka tulevaisuuskuva täyttyy peloista, uhkakuvista, näköalattomuudesta ja vaihtoehdottomuudesta.

Kuulostaako tutulta?

Lataa SITRAn raportit utopioinnista, megatrendeistä koronan jälkeen sekä muutoksen tekemisestä.

Teksti: Olli Manninen
Kuva/Mikko Dufva: Miikka Pirinen

Artikkeli on julkaistu MRKTNG-lehdessä 2-2021 (12.5.)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *