Vastuullisuus valtavirtaistuu

Yhdelläkään yrityksellä ei ole enää varaa ylenkatsoa vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä liiketoiminnassaan.

Sääntely, rahoittajat, sidosryhmien ja asiakkaiden odotukset sekä valveutuneet kuluttajat paineistavat yrityksiä ratkomaan, millaisia riskejä niiden liiketoiminta voi aiheuttaa ihmisille ja ympäröivälle maailmalle.

Paulig-konsernin vastuullisuus- ja yhteiskuntajohtajalla Lea Rankisella on pidemmän ajan perspektiiviä vastuullisuuskysymyksiin, sillä hän on työskennellyt pitkään vastuullisuustyöhön liittyvien kysymysten parissa ja vaikuttaa nykyisen työnsä ohella myös useissa alan kansainvälisissä luottamustehtävissä.

”Vastuullisuuteen liittyvät asiat eivät ole enää vain edelläkävijäyritysten yksinoikeutta, vaan ne koskettavat kaikkia yrityksiä. Asiakkaat, sidosryhmät ja kuluttajat odottavat yrityksiltä ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutokseen, ihmisoikeuksiin, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä haasteissa”, Rankinen sanoo.

Samanaikaisesti vastuullisuuteen liittyvistä asioista on tullut entistä monimutkaisempia, kun vastuullisuuden kirjo laajenee koko ajan, ja erilaiset ilmiöt ovat tiiviimmin sidoksissa toisiinsa.

”Ilmastonmuutos voi kasvattaa ihmisoikeusriskejä. Ihmisoikeuksien loukkaukset voivat johtua ympäristöasioista, jos ihmisillä ei ole saatavilla esimerkiksi puhdasta vettä”, Rankinen kuvailee. Hänen mukaansa yhä useampi yritys panostaa jo laajempiin vastuullisuustiimeihin, jotka koostuvat eri kysymyksiin erikoistuneista asiantuntijoista.

Rankisen tiimissä Pauligilla on esimerkiksi ravitsemukseen ja ruuan terveellisyyteen, ilmastoasioihin, riskienarviointimenetelmiin ja ihmisoikeuksiin erikoistuneita spesialisteja.

”Yrityksen vastuullisuustyö ei ole vain hetken puheenaihe, vaan se tulee nähdä osana yrityksen liiketoiminnan kokonaisuutta, jonka eteen tehdään systemaattisesti ja jatkuvasti töitä”, Rankinen painottaa.

Ilmastotoimet vahvasti agendalla

Pauligin oma vastuullisuusohjelma perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja jakautuu kolmeen painopistealueeseen, jotka ovat ihmisten ja maapallon terveyttä ja hyvinvointia edistävät tuotteet ja palvelut, ilmastotoimet ja kiertotalous sekä oikeudenmukainen ja osallistava toimintatapa.

”Kolmen seuraavan vuoden aikana ilmastotoimet ovat meillä vahvasti agendalla. Tavoitteenamme on hiilineutraalius tuotantolaitoksissa vuoden 2023 loppuun mennessä. Ensimmäinen askel kohti tavoitetta on Vuosaaren paahtimorakennukselle myönnetty hiilineutraalisuudesta kertova CarbonNeutral® Building -sertifikaatti. Tulemme julkistamaan uusia hiilineutraaleja toimipaikkoja lisää tämän vuoden aikana”, Rankinen sanoo.

Mausteiden toimitusketjut syyniin

Kahviketjun ilmastovaikutusten pienentäminen ja raaka-aineiden toimitukset varmennetuista, auditoiduista lähteistä ovat jo arkea, mutta nyt Paulig vahvistaa panostusta myös mausteiden toimitusketjujen vastuullisuuden varmentamiseen.

Me kaikki ripottelemme huolettomasti keittiössä mustapippuria ruoka-annoksiin, mutta kuinka moni tulee ajatelleeksi, millaisista oloista mausteet lopulta tulevat?

”Mausteita tulee esimerkiksi Intiasta, Sri Lankasta ja Malesiasta, jotka ovat usein ihmisoikeuksien suhteen korkean riskin maita. Selvitämme toimitusketjuihin liittyvät riskit ja auditoimme ne yhteistyössä kolmannen osapuolen kanssa. Koronapandemian aikana tehtävä on kuitenkin mutkikasta, kun verifiointikäyntejä ei voi toteuttaa normaalisti”, Rankinen sanoo.

Raaka-aineissa kiteytyy vastuullisuustyö

Pauligin käyttämissä raaka-aineissa konkretisoituu käytännössä, miksi vastuullisuustyö on niin keskeistä ja vaatii mittavia toimenpiteitä.

”Kuivuus lisääntyy Aasiassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa, mistä pääosa raaka-aineistamme tulee. Satokausien vaihteluissa näkyvät jo ilmastonmuutoksen seuraukset. Luonnon monimuotoisuutta uhkaavat monet tekijät, mikä voi tarkoittaa tulevaisuudessa pulaa raaka-aineista, kun esimerkiksi kahvin viljelyyn soveltuva maa-ala kapenee, mutta kahvin kulutuksen on arvioitu tuplaantuvan nykyisestä vuoteen 2050 mennessä”, Rankinen sanoo.

Raaka-aineiden saatavuus on luonnollisesti myös riski liiketoiminnan jatkuvuudelle. Rankisen mielestä vastuullisesti toimivan yrityksen pitää liiketoiminnan kasvutavoitteiden rinnalla miettiä yhtä suurella painoarvolla, millaisia mahdollisuuksia vastuullisuustyö avaa sekä millaisia riskejä yrityksen oma liiketoiminta aiheuttaa ihmisille ja ympäristölle.

Ihmisoikeuskysymykset keskiössä

Rankisen mukaan kansainvälisessä vastuullisuuskeskustelussa nousevat yhä vahvemmin esiin ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset. EU:ssa on käynnissä useita eri hankkeita, joilla pyritään velvoittamaan yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista.

Pauligin näkökulmasta ne eivät tarkoita vain kaukana olevien toimitusketjujen alihankkijoiden tai viljelijöiden työoloja, vaan voivat tulla esiin myös lähialueilla, jos kumppaneina toimivat palvelutoimittajat käyttävät esimerkiksi siirtotyövoimaa.

”Myös omassa organisaatiossa pitää olla jatkuvasti hereillä, miten pidetään yllä henkilöstön monimuotoisuutta, huolehditaan tasa-arvokysymyksistä sekä varmistetaan osallistava ja oikeudenmukainen yrityskulttuuri”, Rankinen sanoo.

Hänen mukaansa ihmisoikeuksiin liittyvien riskien arvioiminen on edelleen haasteellista, sillä kokonaisvaltaisia riskienarviointityökaluja ollaan vasta kehittämässä.

”Ympäristökysymyksissä asioiden etenemistä voidaan seurata esimerkiksi päästöillä tai jätemäärillä. Ihmisoikeuksien riskien arviointiin ja mittaamiseen ei vielä löydy globaalia datapankkia”, hän sanoo.

Teksti: Olli Manninen
Kuva: Paulig

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *