Älä koskaan oleta mitään – paitsi luottamusta

Epävarma maailmantilanne on omiaan ruokkimaan sekä yksilöiden että yhteisöjen epävarmuutta. Luottamus on tunnetusti hyvin toimivan organisaation peruspilari, mutta usein oireet sen säröilystä jäävät huomaamatta.

Arjessa unohtuu helposti, että luottamus elää kaikissa vuorovaikutustilanteissa ja sen vaaliminen vaatii aktiivista työtä, sekä ennen kaikkea johtamista.

Organisaation, tiimin, tai minkä tahansa yhteistyösuhteen sisäinen luottamuspula luo herkästi myös vääränlaista sisäistä kilpailua. Äkkiä tiimi ei olekaan enää osiensa summaa suurempi, vaan suojamuurit nousevat avoimuuden ja tiedonkulun esteeksi. Syntyy jännitteitä: tuomitaanko tai sivuutetaanko minut, jos kerron rehellisesti ajatukseni, tai varastaako joku muu ideani omaksi edukseen?

Organisaation sisäisen ja ulkoisen toiminnan erottaminen toisistaan on kuin veteen piirretty viiva. Työyhteisössä koettu epäluottamus heijastuu vääjäämättä myös kaikkiin muihin sidosryhmiin, viimeistään häiriöinä tiedonkulussa, epäjohdonmukaisuutena, tai selkeän yhteisen linjan puuttumisena. Ei sovi unohtaa, että ihmiset lukevat ihmisiä, tiedostamattaankin. Miksi luottaisin organisaatioon, jonka ihmiset eivät luota toisiinsa? Lopulta kaikki kumuloituu hyvinvointiin, työn tuloksiin ja strategian toteutumiseen.

Luottamuksella voitat luottamusta

Hyvä uutinen on, että siinä missä epäluottamus poikii herkästi lisää epäluottamusta, luottamus rakentaa luottamusta. Yksittäiset teot eivät kuitenkaan riitä: tiimipäivät ja yhteisten pelisääntöjen laatiminen ovat erittäin tärkeitä, mutta luottamus syntyy erityisesti arjessa ja sen tiukan paikan tullen.

Varsinkin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa vaaditaan nopeaa tilannetajua sekä herkkyyttä tunneälyyn.

Pelisääntöjen mukaan on siis myös elettävä ja niiden äärelle palattava säännöllisesti. Siinä missä organisaation strategian tulee olla selkeä ja kaikille ymmärrettävä, niin tulee olla myös toimintatapojen, joilla yhteiseen tavoitteeseen pyritään.

Tunneäly ja tilannetaju käyttöön

Sanotaan, että olettaminen on kaikkien mokien äiti. Tässäkin poikkeus vahvistaa säännön.

Luottamusta kannattaa olettaa, tietoisella tavalla. Kuvittele tilanne, jossa valmistaudut tapaamiseen haastavan aiheen tiimoilta varautunein ja ehkä ennakkoluulonkin värittämin tunnelmin. Toinen osapuoli saapuukin tilanteeseen ja olettaa, että välillänne vallitsee luottamus: hän keskustelee avoimesti, kuuntelee ja haluaa ymmärtää näkökulmasi. Eikö tämä saisi omankin epäluulosi karisemaan?

Varsinkin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa sinulta vaaditaan nopeaa tilannetajua sekä herkkyyttä tunneälyyn. Puhutaan jälleen viestinnästä – siitä sanallisesta ja sanattomasta.

Luottamuksen perustan ikivihreät – avoimuus ja inhimillisyys – kantavat työyhteisön läpi vaikeidenkin aikojen. Hyvin suunnitellussa viestinnässä ja strategisissa sisällöissä niitä kannattaa myös suunnitelmallisesti vahvistaa, mutta todellinen totuuden puntari on viestien ja johtamisen yhtenäisyys. Säröt kun tuppaavat syntymään näiden varsinaisten viestinnän toimenpiteiden ulkopuolella.

Maiju Koski-Tuuri
viestinnän suunnittelija
Brunnen Communications Oy

Kirjoitus on osa Brunnen Communicationsin blogisarjaa, joka käsittelee viestinnän johtamista haastavina aikoina.

 

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

3 × 5 =