Jos markkinointi unohtaa syödä banaaninsa, voimme jatkaa maailman pienimpien talouskasvajien joukossa

Sain kunnian luennoida Metropolian AMK:n markkinoinnin opiskelijoille. Vein osallistujille 100 banaania, koska hedelmään kiteytyvät markkinoinnin perusasiat.

Opiskelijoiden ilmeet olivat hölmistyneitä, mutta pieni kiusallisuus ja 35 euroa ovat pieni hinta Suomen talouskasvun kääntymisestä.

Suomi on tottunut viime vuosina pärjäämään erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa. Olemme saaneet ihailla kärkisijoituksia eliniänodotteessa, onnellisuudessa, turvallisuudessa ja lehdistönvapaudessa.

Kenties juuri siksi tuntuu erityisen kipeältä, että Suomen talouskasvu on ollut vuosikymmenen ajan maailman huonoimpia. Tuo kannattaa lukea vielä uudelleen. Suomen talouskasvu on ollut vuosikymmenen ajan maailman huonoimpien joukossa, eikä muutosta ole näköpiirissä. Yle uutisoi syyskuussa, että Suomen talous vajoaa loppuvuonna 0,5 % taantumaan.

Miten talouskasvu liittyy markkinointiin?

Legendaarinen johtamisen tieteenalan kehittäjä Peter Drucker kiteytti, että liiketoiminnassa on kyse kahdesta asiasta: innovaatioista ja markkinoinnista. Innovaatioissa pärjäämme tunnetusti hyvin (ks. WEF, Euroopan patenttihakemukset), mutta markkinoinnissa olemme kaukana kärjestä.

World Economic Forumin tunnetussa kilpailukykyvertailussa olimme markkinoinnissa sijalla 87, eikä sijoitus mairittele muissakaan listauksissa. Viimeksi tänä vuonna Suomi jäi Warcin 50 maan listauksessa viimeiseksi, kun vertailtiin markkinointiviestinnän kampanjoita.

Talouskasvusta ei tietenkään voi syyttää yksin markkinointia, mutta markkinointi on kiistatta keskeisiä työkaluja talouskasvun rakentamiseksi. Esimerkiksi VTV eli valtiontalouden tarkastusvirasto on nimennyt markkinoinnin “heikon osaamisen ja arvostuksen” yhdeksi Suomen talousympäristön kehityskohteista. Suomen kaltaiselle vientiriippuvaiselle ja teknologista osaamista pursuavalle maalle markkinoinnin tulisi olla keskeinen fokusalue.

Markkinoijan talouskriisin vastustuskyky löytyy hedelmäosastolta

Siksi markkinoijien tulisi talouskriisin edessä keskittyä käsien levittelyn sijasta banaanien levittelyyn. Uusi ja kimaltava saavat klikkejä, mutta kriittistä on keskittyä perusosaamisen nostamiseen.

Wiemer Snijdersin erinomainen kirja Eat your greens (2019) keskittyy markkinoinnin perusasioihin. On yllättävää, miten vähän Suomessa puhutaan markkinoinnin päivittyneistä perusasioista edes kriisin edessä. Mark Riston on kutsunut markkinoinnin viime vuosien muutoksia ”suurimmiksi kautta aikojen”, koska niiden vaikutukset ulottuvat käytännössä kaikkeen segmentoinnista kohdentamiseen ja budjetoinnista positiointiin.

Markkinoinnin muutos kiteytyy parhaiten graafiin, joka on banaanin muotoinen. Snijdersin mielestä kyseessä on markkinoinnin tärkein kuva, sillä sen pohjalta olemme voineet rikkoa useita markkinoinnin myyttejä: pareto-periaatteen (80/20), lojaliteettiin keskittymisen, liian kapean positioinnin tai liian tiukan kohdentamisen. Perusasioiden sisäistäminen auttaa ymmärtämään yritysten kasvun lähteitä, mikä näkyy lopulta suomalaisen talouden kasvussa. Siksi jokaisen markkinoijan tulisi etsiä vastustuskykyä talouskriisiin hedelmäosastolta.

Aapo KuorttiAapo Kuortti
Creative Strategist
LinkedIn

Kirjoittaja uskoo, että markkinointiosaamisen kehittäminen on parhaita tapoja kehittää suomalaista hyvinvointia.

Kuva: Wiemer Snjidersin banaanigraafista lisää mm. täällä

 

 

 Lähteet

 

 

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

4 × 3 =