Käsien pesu – ketterä kokeilu vai uusi normaali?

Jokaisen arki täyttyy rutiineista. Aamulla herätessäsi kävelet suoraan kahvinkeittimelle, jonka napsautat päälle. Iltapäivällä lähtiessäsi toimistolta kotiisi varmistat, että otithan mukaasi kaiken ja huudat ”huomiseen” työkavereillesi. Myös joidenkin palveluiden käyttäminen on niin vahvasti kytköksissä päivittäisiin rutiineihimme, että emme edes ajattele asiaa sen kummemmin. Miksi joistain palveluista sitten tulee osa rutiinejamme ja toisista ei?

Ihmisen mieli on taipuvainen kehittämään tapoja ja rutiineja, joita toistamme päivittäin alitajuntamme ohjaamana. Ne säästävät energiaa ja vapauttavat ajattelua uusiin oppimista vaativiin asioihin. Poikkeustilanteissa rutiinit ovat yhtä turvallisia kuin lapsuuden kesä mummolassa, sillä niiden avulla mielemme kokee saavuttavansa jonkin tavoitteen mahdollisimman helposti ja nopeasti. Viime viikkojen aikana uusien rutiinien omaksuminen on ollut Euroopassa ennen näkemättömän nopeaa, nimenomaan rajoitusten takia. Rajoituksista fyysisessä läsnäolossa sekä väistämättömästä altistumisesta uusille digitaalisille rutiineille.

Digitaalinen informaatioaikakautemme alkutaival on ollut innostusta täynnä. Ihminen oppii kuitenkin luonnostaan huonosti uutta, ja on syvästi sosiaalinen olento. Asiakkaiden, henkilöstön ja kumppaneiden muodostamat yhteisöt luovat luontaisen kanavan uuden oppimiselle poikkeustilanteissa. Yhteisö tarjoaa elämyksellisiä kohtaamisia yhdessä ihmisten ja teknologian kanssa – paikasta riippumatta. Ihmiset hakevat poikkeustilanteissa yhä enemmän palveluita, jotka jättävät jälkeensä positiivisen tunteen ja muistijäljen.

Yritykselle yksilön rutiineihin kiinni pääseminen on lottovoitto. Edelläkävijät ymmärtävät ihmisten erilaisia arvoja, kiinnostuksen kohteita, arkisia rutiineja ja päätöksentekoa niin yksilönä kuin ryhmässä 2020-luvulla.

Poikkeustilanteessa kyse ei ole enää vain oikean strategian valitsemisesta yritykselle ja sen tehokkaasta toteuttamisesta. Strategisia valintoja joudutaan tekemään koko ajan ja ohjaamaan jatkuvasti päivittyvillä toimenpiteillä yritystä tavoiteltuun suuntaan. Tällaiseen toimintaympäristöön sopeutuminen vaatii johtajalta muutosälykkyyttä ja organisaatiolta sekä kokeilukulttuurin omaksumista että digitaalista ketteryyttä.

”Evoluutio vaihtuu poikkeustilanteessa revoluutioon”

Perinteinen evoluutio vaihtuu poikkeustilanteessa revoluutioon, jossa kuukauden aikana kehitetään ketterästi enemmän palveluita kuin ennen vuoden aikana yhteensä. Pelkästään lineaarisesti ajattelemalla jää nopeasti muiden jalkoihin. Kokeilukulttuuri juurtui yrityksiin hitaasti ennen pandemiaa, sillä muutos entiseen on monesti iso ja vaatii myös asenteiden muokkausta. Ketterien kokeilujen tuominen arkeen kannattaa aloittaa nyt liiketoiminta-alueella, jonka elinkelpoisuus edellyttää merkittävän muutoksen toteuttamista jo poikkeustilanteen aikana.

Datasta on tullut sähkön tilalle uusi digitaalisia rutiineja pyörittävä strateginen raaka-aine. Pandemian aikana datasta on lisäksi kuoriutumassa tärkein elementti tulevaisuuden ennakoinnissa ja arvokkain innovatiivisen markkinoinnin raaka-aine. Tulevien kuukausien muutosten keskellä on kuitenkin hyvä muistaa, että arjessa säilyviä menestystekijöitä ovat arvot, läpinäkyvyys ja vastuullisuus – elämmehän parhaillaan inhimillisyyden vuosikymmenellä.

Mitkä digitaaliset rutiinit edistävät hyvinvointiasi vastaavasti kuin käsien pesu? Onko kahden minuutin tehopesu sinulle ketterä kokeilu vai uusi normaali pandemian jälkeen?

 

Kai Virtanen – Head of Strategic Foresight, Vere Oy
Kai Virtanen on toimintaympäristön muutoksen ja strategisen ennakoinnin edelläkävijä Suomessa. Hänellä on kokonaisvaltainen näkemys tulevaisuuden ilmiöistä, asiakaskokemuksen kehittämisestä ja palveluliiketoiminnan johtamisesta. Virtanen on toiminut asiakkaan äänenä, liiketoimintajohdon neuvonantajana ja mentorina eri rooleissa vuodesta 1998.

 

Artikkeli on julkaistu MRKTNG-lehdessä 2-2020

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *