Yhteisymmärrys saavutettiin, medianvapaussäädös hyväksyttiin myös Euroopan parlamentissa – mikä muuttuu?

Juristi Elina Koivumäki

MRKTNG kysyi juridiikan asiantuntija Elina Koivumäeltä, mikä medianvapaussäädöksen myötä tulee muuttumaan.

Eurooppalainen medianvapaussäädös tukee itsenäisen riippumattoman median olemassaoloa ja avaa vaikuttamisrakenteita yleisölle. Myös verkkomedioiden kävijämäärien mittaaminen yhdenmukaistuu.

Europarlamentaarikot ovat maaliskuussa 2024 antaneet lopullisen hyväksyntänsä uudelle lainsäädännölle, joka suojaa toimittajia ja mediaa poliittiselta tai taloudelliselta sekaantumiselta.

”Lainsäätäjätahot ovat siis saavuttaneet yhteisymmärryksen siitä, mikä on uusi eurooppalainen medianvapaussäädös”, viestintäoikeuden asiantuntija, juristi Elina Koivumäki toteaa.

Medianvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusedellytys, johon kuitenkin viime vuosikymmeninä on kohdistunut yhä suurempia uhkia sekä EU:n sisä- että ulkopuolella.

”Median politisoitumisesta Euroopassa on oltu huolissaan. Ei ole ollut riittävän avointa, kuka omistaa median ja mitkä ovat olleet journalismin taustarakenteita”, Koivumäki avaa lainsäädännön taustalla vaikuttaneita tekijöitä.

Median käyttäjiä suojellaan läpinäkyvyydellä

Medioiden käyttäjiä halutaan suojella tarjoamalla läpinäkyvyyttä siihen, kenen omistamaa mediaa kulutetaan.

Onko media jollain tapaa poliittisesti sitoutunut tai saako se poliittisesti vaikutteita?

”Myös valtiot tekevät paljon yhteiskunnallista tiedottamista medioiden välityksellä. Tämän läpinäkyvyyttä halutaan lisätä, että ihmiset ovat asiasta tietoisia. Jatkossa julkisten tahojen mediaostoista pitää raportoida vuosittain”, Koivumäki huomauttaa.

Mikä taho käytännössä tulee koostamaan tiedot, kuinka esimerkiksi valtio käyttää mainontaa ja mistä ostaa mediatilan valtiolliselle mainostamiselle?

Tämä tullaan ratkaisemaan paikallisesti jäsenmaissa.

Toimittajien työrauhaa ja lähdesuojaa turvataan

Toimittajat tarvitsevat turvaa, jotta journalistinen työ vallan vahtikoirana on mahdollista.

Maalittaminen ja muu toimituksellista työtä tekeviin kohdistuva uhka on viime vuosikymmenien aikana kasvanut valtavasti.

Vapaa lehdistö on yksi demokratian perusedellytyksistä. Lainsäädännöllä halutaan taata mahdollisuus turvalliseen työhön ja elämään toimittajalle.

Valtioita kielletään pakottamasta toimittajia paljastamaan lähteitään tai luottamuksellista viestintäänsä.

”Valtiot eivät myöskään voi mennä teknisesti salakuuntelemaan tai seuraamaan toimittajien kommunikointia tai pyrkiä paljastamaan heidän lähteitään teknisen tarkkailun avulla, vakavien rikosten tutkintaa lukuun ottamatta”, Elina Koivumäki lisää.

Toimittajien laitteille ei saa asentaa valvontaohjelmistoja.

Koivumäki huomauttaa, että säädös kuitenkin jättää tiettyä liikkumavaraa kansallisesti säädeltäväksi. Aivan kaikesta ei luoda EU:n tasoista harmonista lainsäädäntöä.

”On tunnustettu, että tässäkin asiassa on kulttuurisia ja yhteiskunnallisia eroja. Jäsenmaat voivat tietyltä osin laatia tiukempia tai yksityiskohtaisempia sääntöjä kuin mitä medianvapaussäädöksessä on hyväksytty”, Koivumäki sanoo.

Suojaa häirintätarkoituksessa tehdyiltä kanteilta läpi koko Euroopan

Euroopan komissio ehdotti lisäksi huhtikuussa 2022 direktiiviä, jolla torjutaan strategisia häirintätarkoituksessa nostettuja kanteita.

SLAPP-kanteella tarkoitetaan sitä, kun toimittajaa painostetaan käynnistämällä lukuisia häirintätarkoituksessa tehtyjä kanteita tuomioistuimissa ja viranomaisissa.

”Maalitetaan tiettyä toimittajaa käynnistämällä vaikkapa sata keissiä häntä kohtaan ja koetetaan sillä häntä musertaa”, Koivumäki kuvailee.

Vanha direktiivi koski vain audiovisuaalisia mediapalveluita eli televisiota ja streaming-palveluita. Nyt myös radio ja lehdistö tulevat suojan piiriin.

Euroopan neuvosto vahvisti viime kesäkuussa kantansa lainsäädäntöön, jolla suojellaan toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia ilmeisen perusteettomilta kanteilta tai oikeudellisten menettelyjen väärinkäytöltä.

Tuomioistuin voi nopeutetussa menettelyssä hylätä tämän tyyppiset kanteet sekä määrätä vahingonkorvausta kanteen kohteille.

”Joudut siis vastaamaan toimittajalle siitä, että hänellä on mennyt aikaa asian käsittelyyn.”

Säädös tarjoaa turvaa myös kolmannessa jäsenmaassa tehtyjä kanteita kohtaan.

Tämän kaltainen skenaario olisi vaikkapa se, että joukko aktivisteja olisi Suomen sijasta nostanut sata häirintämielessä tehtyä kannetta toimittajaa vastaan Kreikassa.

Siitä huolimatta, että toisessa EU-maassa nostettu kanne menestyisikin, se ei kuitenkaan ole automaattisesti lainvoimainen ja täytäntöönpantavissa Suomessa.

Median suojan piiriä laajennetaan ja yhdenmukaistetaan

Vanha vuodelta 2010 peräisin oleva direktiivi koski vain audiovisuaalisia mediapalveluita eli televisiota ja streaming-palveluita. Nyt myös radio ja lehdistö tulevat suojan piiriin.

Kaikista EU:n jäsenmaiden ylimmistä valvovista viranomaisista koostetaan Euroopan mediapalvelulautakunta, joka pyrkii yhdenmukaistamaan sitä, että medianvapaussäädöstä sovelletaan eri EU-maissa samalla tavalla.

Moniarvoista uutisointia tuetaan

Lain rinnalla komissio on antanut suosituksen mediapalveluiden tarjoajille vapaaehtoisista toimenpiteistä toimituksellisen riippumattomuuden takaamiseksi.

”Pakottavaa lakia täydennetään suosituslistalla toimenpiteistä, kuinka median omistusrakenteiden läpinäkyvyyttä voi lisätä”, Koivumäki sanoo.

Mediapalvelujen tarjoajia kannustetaan laatimaan sisäisiä sääntöjä toimituksellisen integriteetin ja riippumattomuuden suojaamiseksi perusteettomilta poliittisilta ja kaupallisilta intresseiltä, jotka voivat vaikuttaa yksittäisiin toimituksellisiin päätöksiin.

Nämä säännöt voivat koskea esimerkiksi toimintaperiaatteita, joilla edistetään uutishuoneiden monipuolista ja osallistavaa kokoonpanoa, lähteiden vastuullista käyttöä, eturistiriitojen estämistä sekä kaupallisten ja toimituksellisten toimintojen erottamista toisistaan.

Lain tarkoitus ei kuitenkaan ole kaventaa median moniarvoisuutta vaan päinvastoin. Myös poliittisesti sitoutuneen median olemassaolo on toivottavaa, kunhan se avoimesti kerrotaan.

”Moniarvoisuutta tukee se, että mediat velvoitetaan kertomaan entistä enemmän taustasitoumuksistaan, omistusrakenteista sekä siitä, ketkä ovat taustalla vaikuttavia tosiasiallisia edunsaajia.”

Yleisömittaamista yhdenmukaistetaan

Mainosrahojen maailmassa median verkkopalveluiden kävijämäärillä on suuri merkitys. Kuinka saada luotettavaa dataa siitä, kuinka moni henkilö todellisuudessa mediaa kuluttaa?

Jos yksi ja sama kävijä avaa median verkkosivun kännykältään, puolen tunnin kuluttua läppäriltä ja myöhemmin vielä median omasta TV-kanavasta, lasketaanko tämä kolmeksi eri kävijäksi?

”Medianvapaussäännöksen artikla 24 yhdenmukaistaa mittausmekanismeja läpi koko Euroopan. Samalla eri medioiden kävijämäärien vertailukelpoisuus ja läpinäkyvyys paranevat”, Koivumäki sanoo.

”Mittaus ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että mittauspalveluiden tarjoajat joutuvat paljastamaan liikesalaisuuksiaan. Tämä on tasapainottelua.”

Mittauspalveluja tarjoavat tahot joutuvat avaamaan entistä enemmän mainostajille ja medioille mittaustapaa. Lisäksi mittauspalvelujen tarjoajien tulee auditoida palvelunsa kerran vuodessa riippumattoman tahon toimesta.

”Kansallisen mittauksen osalta pyritään luomaan kansallista linjaa. Suomalaiset mediat, mainostajat ja mittauspalveluja tarjoavat tahot istunevat saman pöydän ääreen miettimään, miten Suomessa mittaus ja sen läpinäkyvyys kannattaisi tehdä mahdollisimman yhdenmukaisesti uudistuvan lain pohjalta”, Koivumäki arvelee.

Virallinen nimi vielä tulossa?

Medianvapaussäädös on todellisuudessa EU:n asetus eli kaikkia jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, jossa ainoa virallinen versio on englanninkielinen.

Virallisissakin käännöksissä jäsenmaiden kielille voi olla sävyeroja.

”Esimerkiksi GDPR:n eli EU:n tietosuoja-asetuksen suomenkielisessä käännöksessä sanotaan, että rekisterinpitäjän pitää toimittaa tiettyjä tietoja rekisteröidyille, kun taas englanniksi käytetään ilmaisua provide with eli pikemminkin pitää tarjolla. Jos mennään oikeudenkäynteihin, englanninkielinen versio lopulta pätee”, Elina Koivumäki sanoo.

Medianvapaussäädöksen nimi saattaa matkan varrella tarkentua suomenkielisessä käännöksessä asetukseksi.

”Medianvapaussäädös astuu voimaan viidentoista kuukauden kuluttua siitä, kun laki on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä, arviolta vuonna 2025. Osassa säädöksistä tulee olemaan kuitenkin tuota ajankohtaa lyhyempi tai pidempi siirtymäaika”, Koivumäki päättää.

Teksti: Paula Harmaala
Kuva: Antti Nyman

 

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

four + 5 =