Paljon muutakin, kuin pelkkä sähköinen CV – ”Monilla on todella haasteita omien vahvuuksiensa sanoittamisessa”

C-tason urapolkukoutsi Marika Råberg on huomannut, etteivät helmet työmarkkinoilla aina erotu. Sen asian pystyy korjaamaan.

”Nykytyöelämän työnhakumenetelmät ovat ihan erilaiset kuin mitä ne olivat viisi, saati sitten viisitoista vuotta sitten”, sanoo johtajien ura- ja työnhakuvalmentaja Marika Råberg. 

”Monet mieltävät LinkedInin edelleen sähköiseksi CV:ksi, mutta nykyään se on hakukone, verkostoitumisväline ja myyntikanava.”

Linkkariprofiili kannattaa pitää kunnossa siitä riippumatta, onko tällä hetkellä työssä tai työnhaussa eli niin sanotusti töiden välissä. Ammatillisesta someprofiilista potentiaalisi tunnistetaan, kunhan se vain nousee esille. 

”Miten kiteytät itsesi ja lisäarvon, on se juttu. Tämän päivän työnhaku on ratkaisumyyntiä.”

Kukapa ei haluaisi tulla löydetyksi unelmapaikkaansa. 

Tämän päivän työnhaku on ratkaisumyyntiä.

Skillseillä nousee esille

Råbergin taustat ovat markkinoinnissa ja myynnissä, mutta nykyään hän on keskittynyt auttamaan ylimmän johdon asiakkaitansa etenemään urapolullaan, aina toimitusjohtajista muihin johtoryhmätason johtajiin. 

”Perinteisesti tämän tason rekrytoinnit menevät verkostojen kautta, mutta tilanne on digitaalisuuden myötä muuttunut ja tekoäly muuttaa lisää”, Råberg sanoo.

LinkedIn on headhuntereille ja rekrytoijille verraton paikka seuloa tehtävään parhaiten sopivia osaajia. Siksi siellä kannattaa olla jokaisen, joka haluaa olla heille olemassa. Jotta hauissa nousisi esille, linkkariprofiili tulee olla oikein optimoitu. 

”Tämän hetken ehdoton juttu on skilssit, joita profiilissa voi olla nykyään sata. Ne kaikki kannattaa hyödyntää, sillä juuri hakusanojen kautta nousee esille”, Råberg vinkkaa. Rekrytoinnin parissa työskentelevillä on LinkedInissä omat lisenssinsä.

LinkedInissä kannattaa olla jokaisen, joka haluaa olla rekrytoijille olemassa.

Vaikuttava linkkariprofiili vie uralla eteenpäin

Monilla Råbergin asiakkailla on 15-20 vuotta aktiivista työuraa takana, mutta työnhakutaidot eivät ole välttämättä tätä päivää. Se kostautuu etenkin nykytilanteessa, jossa yhtä avointa työpaikkaa kohtaan hakijoita voi olla useita satoja.

”Se on niin punaista merta kuin olla ja voi. Piilotyöpaikkoja hakiessa tarinasi ja hissipuhe tarjoamastasi lisäarvosta pitää olla valmiiina”, hän sanoo.

Valmennuksen alussa Råberg haluaa kuulla urasta. Sen jälkeen selvitetään arvot ja motivaatiotekijät, jotka ovat ajaneet uralla eteenpäin. Entä mitkä ovat omat vahvuudet ja kehittämiskohteet. Minkälaisessa positiossa haluaa nähdä itsensä seuraavaksi?

”Tätä kaikkea lähdetään muokkaamaan tarinaksi ja hissipuheeksi, jota voi käyttää niin Linkkarissa kuin verkostoissa. Sen kautta päivitetään CV:t, hakemukset ja LinkedIn-profiili”, Råberg kertaa.

Profiili viritetään seuraavaa ura-askelta silmällä pitäen paitsi CV:tä seulovia järjestelmiä, myös ihmisiä varten.

”Mitä kerrotaan, tulee olla sanoitettu niin vakuuttavasti, että headhunterit ja rekrytoijat heräävät, ettei tuota helmeä voi jättää rannalle.”

”Tuota helmeä ei voi jättää rannalle.”

Painolastina liiallinen nöyryys

Monille suomalaisille ei ole edes johtajatasolla helppoa kuvailla lisäarvoaan. Liiallinen vaatimattomuus vaivaa Råbergin mukaan etenkin monia naisia, jotka kaipaavat ekstrabuustia urapolulla etenemiseen. 

Tytöt on perinteisesti kasvatettu eri tavalla kuin pojat. On pitänyt niiata, olla kotona sekä varoa tuomasta omia ajatuksiaan esille. Pojille on lähtökohtaisesti sallittu enemmän. 

Nöyryyteen löytyy painolastia myös kansallisesta historiastamme. Kovina aikoina se oli selviytymiskeino, joka nyt on jo jäänyt ajastaan. 

”Meillä alkaa olla sodasta sen verran aikaa, että etenkin nuorissa näkee hyvää dynaamisuutta”, Råberg pohtii.

Liiallinen nöyryys romukoppaan!

En jää rannalle vaan liityn mukaan

Verkostot liittyvät työnhakuun vahvasti. Mitä niihin liittyen kannattaisi tiedostaa?

”Miehet ovat hyviä hyväveliverkostoissa, mutta se ei välttämättä ole tarkoituksellista vaan kulttuurillista. Verkostoihin kannattaa uida rohkeasti mukaan.”

Råberg muistelee EMBA-opiskeluaikojaan Henleyssä, jossa 70% opiskelijoista oli miehiä. Mikäli hän näki ryhmittymiä vaikkapa tauoilla, aamiais- tai lounaspöydässä, joissa oli vain miehiä, hän reippaasti liittyi joukkoon.

”Ehkä tavoite oli kirkkaana mielessä, että en jää rannalle. Samalla lailla, kun menen johonkin verkostoitumistilaisuuteen, mielessäni voi olla, että täällä pitää treffata kolme uutta ihmistä.”

LinkedIn on tuonut verkostoitumisen taskuihimme, jossa edetään tykkäysten, kommentointien ja keskustelujen kautta. 

Jos pidät ammattilaisblogia, Marika suosittelee julkaisemaan tekstit näkyvyyden ja verkostoitumisen vuoksi myös LinkedInissa artikkelina. Ne nousevat hyvin hakukoneissa ja tulevat esille myös työnhaussa, kun liität siihen mukaan LinkedIn-profiilisi.

Modernissa CV:ssä ei ole syntymäaikaa eikä valmistumisvuosia.

Ikärasismi?

Viime aikoina on puhuttu paljon ikärasismista, onko sitä? 

”Iän ei pitäisi olla kriteeri, mutta onhan se sitä. Onneksi esimerkiksi anonyymi rekrytointi tulee liike-elämänkin puolelle, jolloin pystyy häivyttämään asioita, joiden perusteella pystyy iän päättelemään.”

Råberg kehottaa ottamaan ylioppilastutkinnon CV:stä kokonaan pois, samoin valmistumisvuodet. Syntymäaikaa ei tarvita, asuinpaikankin voi mainita kaupungin ja maan tarkkuudella.

”Modernissa CV:ssä näitä ei ole. Työnhakupaperit ja linkkari pitää olla nykytyöelämän rekrytointikäytäntöjen mukaiset.”

Samaa paikkaa saatetaan tarjota myöhemmin.

Resilienssi työnhaussa

Entäpä tunteet, työnhakuun liitetään vaikeita tunteita?

”Työnhaku on tänä päivänä ratkaisumyyntiä, jossa ratkaisu olet sinä.  Myynnissä 80-85 % ottaa köniin. Siihen kuuluu, että kaikki ei mene aina kuin Strömsössä.”

Tarkoitus on auttaa työnantajaa ymmärtämään, mikä on osaamisesi ja kertoa mitä sinulla on juuri hänelle tarjota.

”Sen sijaan, että uppoaisit syviin vesiin ajattele, että myynti on harjoittelua siihen, että osaat entistä paremmin kiteyttää tarinan ja hissipuheesi. Verkostoidut erilaisten ihmisten kanssa.”

Edes ei kiitos -vastauksesta ei kannata lannistua.

”Kun hoidat tilanteet tyylikkäästi, niin vaikka aiemmin ovi ei auennut, tilanne voi muuttua. Voihan olla, että valittu ihminen irtisanotaan koeajalla tai hän lähtee itse. Kehen he sitten ottavat yhteyttä”, Råberg sanoo.

Pidä linkkarisi jatkuvasti ajantasalla.

Miten nopeasti voi odottaa työllistyvänsä?

Råberg kertoo, että asiantuntijan työllistyminen vie tyypillisesti 8-12 kuukautta, ylimmän johdon tasolla kesto on helposti vuodesta puoleentoista, mikäli hakumenetelmät eivät ole aloittaessa kunnossa. Uravalmennuksessa tyypillisesti saa ensimmäisen työtarjouksen puolessa vuodessa.

”Hyvin paljon on kiinni valmennettavasta, ymmärtääkö, ettei tämä tule tarjottimella vaan oikeasti joutuu tekemään töitä epämukavuusalueella.”

Työnhakua kannattaa tehdä päämäärätietoisesti tiukalla fokuksella, tavoite kirkkaana mielessä samaan tapaan kuin tekee töitäkin.

”Ajanhallinta pitää olla kunnossa, aikatauluta ja projektoi työnhakemista. Laita päivämäärä ylös, mihin mennessä olet töissä.”

Askelmerkit

  1. Töitä hakiessa LinkedInin tulee olla kunnossa. Työpaikkaa hakiessa muista lisätä CV:een linkki linkkariisi, jotta työn tarjoaja saa mennä sitä tutkimaan.
  2. Vaikka et juuri nyt hae töitä, Linkedinin tulee silti olla kunnossa. Mieti linkkaria optimoidessa seuraavaa työpaikkaa, missä haluaisit olla. Miksi promoaisit nykyistä työnantajaa kun voit nostaa itseäsi?
  3. Tämän hetken kuumin juttu ovat LinkedInin skillsit. Headhunterit ja rekrytoijat hakevat työpaikkaan sopivia ihmisiä hakusanoilla. Hakusanoja sinulla on käytettävissäsi sata, hyödynnä ne kaikki.

Haluatko tietää lisää Linkedin-optimoinnista? Marika Råbergin webinaari LinkedIn optimointi C-suite johdon työnhaussa Marketing Finland Academyssa tiistaina 29.10. Osallistu ja esitä kysymyksiä koulutuksessa tai katso myöhemmin tallenteena.

https://www.marketingfinland.fi/kauppa/koulutukset/29-10-2024-linkedin-c-suite-johdon-tyonhaussa/

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Paula Harmaala on Marketing Finland Median ja MRKTNG-lehden päätoimittaja.

+358 50 3607 500
paula@marketingfinland.fi

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Päätoimittaja

Markkinointiuutiset

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

two × four =