”Inkluusio on matka, jolla on aina mahdollista kehittyä”

DEI Census

WFA:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan markkinointialan inkluusiopisteet ovat pysyneet samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Suomen raportti kertoo, että ikä koetaan alalla haittana.

Markkinointialan monimuotoisuutta, oikeudenmukaisuutta ja inkluusiota mittaavassa Global DEI Census Wave II Findings -kyselytutkimuksessa ilmeni, että ihmisiä edelleen syrjitään etenkin ikään, sukupuoleen ja hoivavastuuseen perustuen.

”On tiettyjä ryhmiä, jotka ikävä kyllä kohtaavat paljon haasteita työelämässä syrjinnän muodossa. Tämä on todellinen ongelma, joka heijastelee sosiaalista dynamiikkaa ja tilannetta maailmassa muutenkin”, kommentoi Kantarin DEI-ajatusjohtaja Valeria Piaggio WFA:n tutkimuksen tuloksia.

Tutkimus oli otannaltaan varsin kattava, sillä vastauksia saatiin lähes 13 000 yhteensä 91 eri maasta.

Vaikka puolet vastaajista koki tilanteen viime vuodesta kehittyneen, inkluusiopisteet olivat samalla tasolla kuin vuosi sitten aiemmassa tutkimuksessa. Kolmasosa vastaajista näki tilanteen pysyneen ennallaan, osa jopa heikentyneen.

Oikeita asioita on tehty, mutta silti

Yritysten oli havaittu tehneen toimia edistääkseen monimuotoisuutta, pitääkseen kiinni lahjakkuuksistaan ja kasvattaakseen vetovoimaansa potentiaalisille työntekijöille ympäri maailmaa.

Eniten kehityksestä raportoitiin Kanadasta (87 %), Yhdysvalloista (87 %) ja Singaporesta (86 %). Alhaisimmat palautteet taas tulivat Japanista (49 %), Sloveniasta (51 %) ja Puolasta (54 %).

”On kriittistä, että tilanne alalla saadaan muuttumaan. Markkinoinnissa kyse on luovista kyvyistä, kirjoittajista, tuottajista – ihmisistä, jotka muovaavat sitä, millaista maailmaa me näemme kaikenkokoisilla ruuduilla”, Kantarin DEI-ajatusjohtaja Valeria Piaggio tähdentää.

Toimet eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä, sillä naiset (16 %), LGBQ+ -yhteisöön kuuluvat (17 %), etniset vähemmistöt (22 %) sekä vammaiset (24 %) kertoivat aikovansa jättää alan sen inkluusio-ongelmien vuoksi. Eniten lähtöjalka vipattaa 25–34-vuotiailla.

”Jos emme saa näitä ryhmiä tuntemaan oloansa tervetulleiksi ja istumaan samaan pöytään, kertomaan asioita omasta perspektiivistään, medioiden välityksellä kerrottu tarina auttamatta kapenee. Se puolestaan vaikuttaa siihen, millaista ihmiskuvaa täällä välitetään, mitä ihmiset tottuvat pitämään normaalina ja hyväksyttävänä.”

Inkluusiohaasteita on eniten siellä, missä ennenkin

Eri maissa inkluusiotilanne nähtiin eri tavalla.

Espanjassa (70 %) ja Brasiliassa (69 %) se koettiin korkeana. Vastaavasti matalia tuloksia saatiin Ruotsista (30 %), Japanista (32 %) ja Puolasta (32 %). Lähi-idän GCC-maista 9 % vastaajista ilmoitti tilanteen jopa heikentyneen.

Myös vastaajan asema vaikutti kokemukseen. Kokeneista työntekijöistä 58 % näki inkluusion parantuneen, esimiehistä 49 % ja nuoremmista vain 42 %.

Varsinaiset inkluusiopisteet laskettiin yhdistämällä vastaajien kokemukset hyvinvoinnista, syrjimättömyydestä sekä kielteisistä kokemuksista.

Viime vuonna maailmanlaajuinen inkluusioindeksi oli 64 %, tänä vuonna lukema oli 63 %. LGBQ+ vastaajien osalta indeksi oli pudonnut (60 % > 58 %).

Edellisvuoteen verrattuna kehitystä oli koettu eniten Uudessa-Seelannissa (71 %, + 10), Etelä-Afrikassa (61 %, + 7) sekä Irlannissa (68 %, + 6).

Suurimmat pudottajat olivat Hongkong SAR (61 %, – 6), GCC-maat (57 %, – 4) sekä Alankomaat (63 %, – 4).

Monia kohdellaan kehnosti

Kaikista heikoimmat kokemukset kyselytutkimuksesta oli naisilla, LGBQ+, etnisillä vähemmistöillä ja vammaisilla. Vammaisten tulokset olivat koko tutkimuksen huonoimmat, 45 % verrattuna ei-vammaisiin 67 %.

Tyypillisesti inkluusion puute näkyy työpaikoilla päälle puhumisena, kompetenssin aliarviointina vastaavan tasoisiin kollegoihin verrattuna, kiusaamisena tai muuten epämiellyttävänä kohteluna. Nämä taas edelleen heijastuvat työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen.

Suvaitsemattomassa ympäristössä ihmiset eivät uskalla olla sitä mitä ovat ja pelon myötä energiaa kuluu työtehtävien kannalta epäolennaisiin asioihin.

Kaikista heikoimmat kokemukset kyselytutkimuksesta oli naisilla, LGBQ+, etnisillä vähemmistöillä ja vammaisilla.

”On todella uuvuttavaa, jos joutuu kantamaan naamiota sopeutuakseen joukkoon, kun erilaisuutta ei hyväksytä”, Piaggio avaa.

Inkluusion puute loistaa tyypillisesti yleensä eniten siellä, missä se jo entuudestaan on matala.

Tutkimuksen mukaan ylimmässä johdossa naiset ja etniset vähemmistöt ovat edelleen kovin aliedustettuja. Naisten heikkoon asemaan näyttäisi vaikuttavan etenkin hoivavastuu. Viimeisen viiden vuoden aikana 36 % naisista kertoi vanhempainvapaan vaikuttaneen kielteisesti uraan, kun taas miesten kohdalla vastaava luku oli 8 %.

Vastakkainasettelu perustuu pelkoon

Mistä paikallaan polkeva kehitys sekä osan vastaajista kokema taantuminen inkluusion suhteen johtuu, Kantarin DEI-asiantuntija Valeria Piaggio?

”Maailmassa on tällä hetkellä paljon pelkoa ja vastakkainasettelua. Kun yhteiskunnat ovat muutoksessa ja kohdataan uusia, erilaisia ihmisiä, osa reagoi tilanteeseen niin. On ihan inhimillistäkin vältellä muutosta.”

Kun uudet tuulet koetaan uhkana, turvaa haetaan nostamalla arvoonsa ehkä jopa vanhentuneita tapoja ja tottumuksia. Puolustetaan niitä näkökulmia, jotka yhteiskunnassa ovat perinteisesti vallinneet.

”Suvaitsemattomuus erilaisuutta kohtaan perustuu ymmärryksen ja empatian puutteeseen.”

Suomen hän näkee edelläkävijänä naisten aseman suhteen.

”Teillä olisi mahdollisuus kertoa maailmalle erilaista tarinaa sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta.”

Pohjoismaat ylipäänsä näyttäytyvät maailmanlaajuisissa mittareissa naisten ja miesten tasa-arvon osalta kultatähtenä verrattuna muuhun maailmaan. Onhan Suomella ollut naispresidentti ja naisministereitä.

Suvaitsemattomuus erilaisuutta kohtaan perustuu ymmärryksen ja empatian puutteeseen.

”Eikä kyse ole vain siitä, miltä yhteiskunta näyttää ulospäin. Mitkä ovat trendit demokratian suhteen, ollaanko valmiita menemään pidemmälle.”

Mielenterveysasiat ja neurodiversiteetti

Palataan Suomi-kuvasta takaisin tutkimukseen, sillä 27 % vastaajista kertoi työn vaikuttavan negatiivisesti terveyteensä ja mielenterveyteensä.

Mielenterveydestä huolissaan oli 40 % puolalaisista vastaajista. Suomi erottui aihepiirissä parhaana paikkana työskennellä, sillä vain 17 % oli huolissaan työn vaikutuksesta mielenterveyteensä.

”Pandemia jätti jälkensä mielenterveyteen. Se on näkymätön vamma, josta monet maat yrittävät edelleen selvitä. Kuinka tuemme ihmisiä, jotka tarvitsevat apua? Se on liiketoiminnassa kriittinen tekijä, jolla on suuri vaikutus myös tuottavuuteen.”

Vammaisuuden osalta on hyvä huomata, että aina vamma ei ole fyysinen. Se voi myös olla ulospäin näkymätön.

”Näkymätön on usein vaikeampi, etenkin jos aihe on tabu.”

Kantarin DEI-ajatusjohtaja nostaa pinnalle myös neurodiversiteetin, kuinka tärkeää työelämässä olisi ulottaa inkluusio ihmisten erilaiseen tapaan hahmottaa maailmaa.

Mitä voisimme tehdä paremmin?

”Inkluusio on matka, jolla on aina mahdollista kehittyä”, Valeria Piaggio sanoo.

Käytännön toimena hän kehottaa maiden ja yritysten päättäjiä katsomaan yhteisöjään ja pohtimaan, mikä niissä on kaikista heikoin ihmisryhmä.

”Mitä he tarvitsevat onnistuakseen, ei vain töissä, vaan yhteiskunnassa muutenkin. Kuinka tuemme ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Aihe koskettaa meitä kaikkia, sillä työelämän kannalta katsottuna tällä asialla on kriittinen vaikutus tuottavuuteen.”


Suomen DEI-raportin tuloksia – Suomi ei erotu vain edukseen

Suomen työhyvinvointi on verrattain hyvä, mutta inklusiivisuudessa olisi paljon parantamisen varaa

Työhyvinvointia, syrjimättömyyttä ja kielteisiä kokemuksia mittaavat inkluusiopisteet ovat Suomella 65 %, mikä on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin globaali indeksi.

Vastausten perusteella Suomessa yritykset voisivat kuitenkin aktiivisemmin toimia diversiteetin ja inklusiivisuuden edistämiseksi, sillä globaali keskiarvo toimien suhteen oli 72 % ja Suomen tulos oli 62 %.

Peräti 45 % 55–64-vuotiasta näkee, että ikä koetaan Suomessa haittana.

Vain 40 % vastaajista koki, että toimialan diversiteetti ja inklusiivisuus on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Globaali keskiarvo on 50 %.

Vastaajista 11 % kokee inklusiivisuuden puutteen niin häiritsevänä, että harkitsee alan vaihtoa. Etnisten vähemmistöjen osalta lukema on niinkin korkea kuin 31 %.

Ikään perustuva syrjintä näyttäisi tulosten perusteella olevan alalla täyttä totta. 31 % vastaajista ja peräti 45 % 55–64-vuotiasta näkee, että ikä koetaan haittana.

Perhetilanne myös heijastuu, sillä 27 % vastaajista, joilla on hoivavastuu, uskoo tällä olevan kielteisen vaikutuksen uraan.

Suomen DEI-raportti samoin kuin globaalit tulokset ovat jäsentemme käytössä Työkalupakissa.

Teksti: Paula Harmaala

Artikkeli on julkaistu MRKTNG 3-2023 -lehdessä.

 

 

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

5 − one =